Työn tekemisen yksi motiivi on yksilön hyvinvoinnin edistäminen. Työstä saatavan korvauksen lisäksi työ antaa sisältöä elämäämme esim. sosiaalisten suhteiden ja työn tekemisestä saatavan arvostuksen kautta.
Jatkuvasti muuttuva työelämä vaatii tämän päivän työntekijöiltä erityisen paljon. Itsenäisen työn tekeminen on lisääntynyt ja Koronan myötä etätyön tekeminen on tullut osaksi jokapäiväistä työelämää. Nämä tuovat entisten lisäksi uusia haasteita ja vaatimuksia työssä jaksamiseen ja aiheuttavat työssä kuormittumista ja pahimmillaan sitä kautta työuupumista.
Työpaikkojen fyysisten olosuhteiden ja työturvallisuusasioiden parantamiseen on vuosikymmenten aikana kiinnitetty huomiota yhteistyössä työpaikkojen, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa ja nämä ovatkin suuressa osassa työpaikkoja pääosin kunnossa.
Tämän päivän muutokset työelämässä ovat synnyttäneet uusia tarpeita työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen. Yhtenä toimivana, ennaltaehkäisevänä välineenä on käytössä ammattitaitoinen työnohjaus.
Työnohjauksen avulla voidaan edistää työntekijöiden selviytymistä arkityöstä sekä parantaa työpaikkojen kokonaisvaltaista kehittymistä. Työnohjauksen tulisi olla yksi luonteva osa työpaikkojen arkea ja toimintaa. Työnohjauksen käytön esteenä on usein se, että Kela ei korvaa työnantajalle työnohjauksen kuluja samalla tavalla kuin esim. työterveyshuollon toimintoja.
Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin syyskokous esittää, että lakiin tehdään tarvittava muutos. Työnohjaus tulee saada Kelan korvausluokka I mukaisen korvauksen piiriin, mikäli työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat arvioineet työnohjauksen tarpeellisuuden tekemiensä työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten perusteella.