Keskustanaisten historiaan mahtuu tuhansia ja taas tuhansia vaikuttajanaisia, jotka ovat antaneet arvokkaan panoksensa naisten ja perheiden aseman parantamiseksi niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Jokainen keskustanainen on vaikuttajanainen, omalla paikallaan, omassa tehtävässään. Kukaan ei synny vaikuttajanaiseksi, mutta jokainen voi kasvaa sellaiseksi.
Keskustanaiset ovat tarjonneet ja tarjoavat naisille mahdollisuuden kasvaa vaikuttajanaisiksi, vaihtaa mielipiteitä toisten yhteiskunnallisesta asioista kiinnostuneiden kanssa sekä saada vahvistusta omille ajatuksilleen ja ideoilleen.
Maalaisliiton naisjärjestön synty
Naisten oman toiminnan organisoimista Maalaisliiton sisällä alettiin järjestelmällisesti vaatia vuonna 1937. Karjatalousneuvoja Alma Mäkelä Keski-Pohjanmaalta aloitti keskustelun Maalaisliiton oman naisjärjestön perustamisesta. Asia sai puolivirallisen alkunsa 2.4.1941 Helsingin paikallisosaston järjestämässä illanvietossa. Naisjärjestön perustamiskokous pidettiin 26.4.1941 Maalaisliiton 35. Puoluekokouksen yhteydessä Helsingissä. Puoluekokous hyväksyi naisjärjestön perustamisen 27.4.1941. Maalaisliiton Naisten ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Tilda Löthman-Koponen.
Esimerkkeinä keskustalaisen naisliikkeen ajamista tavoitteista voidaan mainita 1950-luvulta kodinhoitajanlaki (tuli voimaan 1951) ja vesijohtoveden saaminen maaseudun koteihin.
1960-70-luvulla naisten koulutustaso nousi ja työssäkäynti lisääntyi. Tämä nosti esiin ongelmat perheen ja työn yhdistämisestä. Yksi tärkeimmistä tavoitteista 70-luvulla oli ns. äidinpalkka (lasten kotihoidon tuki). Muita tavotteita olivat mm. kulttuurin kehittäminen ja naisten määrän lisääminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Maalaisliitto otti mm. vuonna 1962 puolueohjelmaansa kirjauksen, jossa tavoiteltiin naispappeuden toteuttamista. Vuonna 1965 Maalaisliiton naiset vaihtoivat nimensä Keskustapuolueen naisiksi.
Vuoden 1985 edustajakokouksessa hyväksyttiin ensimmäisen kerran Naisten oma erillinen tavoiteohjelma “Ihmisen ja elämän puolesta, Keskustapuolueen naiset kohti 90-lukua”. Ohjelman kantavina teemoina olivat alkiolaisessa hengessä vastuu ihmisestä, luonnosta ja rauhasta sekä ajatus kasvusta ihmisyyteen.
2000-luvulla naiset kohdistivat huomionsa erityisesti työelämän tasa-arvoon, naisyrittäjyyden tukemiseen, perheiden hyvinvointiin ja naisten määrän lisäämiseen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Erityisen iloisia oltiin silloisen puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen noustessa ensimmäiseksi naispuoliseksi pääministeriksi. Hetken aikaa Suomessa oli naispuolinen presidentti, pääministeri ja eduskunnan puhemies. Tämä osoitti, että naisilla on Suomessa mahdollisuus päästä kaikkein korkeimpiin virkoihin.
Naisten tie huipulle on vielä liian kivinen. Työ tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta jatkuu. Keskustanaisia ja heidän taistelutahtoaan tarvitaan edelleen.
Ensimmäiset keskustalaiset naiset eri tehtävissä
Hilma Räsänen Viipurista valittiin eduskuntaan ensimmäisissä yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvissa eduskuntavaaleissa vuonna 1907 ja hän oli ensimmäinen Maalaisliiton naiskansanedustaja.
Anna Ängeslevä Ylivieskasta oli Maalaisliiton toinen naiskansanedustaja. Hänet valittiin 1908 vaaleissa.
Vieno Simonen oli ensimmäinen Maalaisliittolainen naisministeri. Hän toimi sosiaaliministerinä vuosina 1953-1954, 1959-1961 sekä maatalousministerinä 1956-1957.
Kerttu Saalasti oli ensimmäinen Maalaisliiton naispuolinen varapuheenjohtaja vuosina 1964-1970.
Erja Tikka oli ensimmäinen naispuolinen puoluesihteeri vuosina 1990-1994.
Anneli Jäätteenmäki oli Keskustan naispuolinen puheenjohtaja vuosina 2002-2003 ja ensimmäinen keskustalainen naispääministeri vuonna 2003.
Vaikuttajanaiset
Suomen Keskustanaisten puheenjohtajat
Suomen Keskustanaisilla (ent. Maalaisliiton Naiset) on ollut tähän mennessä yhdeksän puheenjohtajaa. Heitä kaikkia on yhdistänyt palava halu edistää naisten asemaa. He ovat kaikki olleet oman aikansa edelläkävijöitä ja toimineet kannustavina esimerkkeinä muille naisille. Meistä jokainen voi toimia esimerkkinä lähellään oleville naisille ja tytöille. Menestyäksemme meidän naisten pitää osata tukea ja kannustaa toisiamme.
Tilda Löthman-Koponen
- Maalaisliiton Naisten puheenjohtaja 1941-1945
- Kansanedustajana vuosina 1910, 1920, 1930- luvuilla
- Kansanopiston johtajatar
Aino Luostarinen
- Maalaisliiton Naisten puheenjohtaja 1945-1953
- Kansanedustajaksi vuonna 1927 –
- Emäntä
Kerttu Saalasti
- Puheenjohtaja 1953-1970
- 20 vuotta kansanedustajana
- Ministerinä kaksi kertaa
- Agronomi ja kirjailija
- Keskustanaisten kunniapuheenjohtaja 1970-
Marjatta Väänänen
- Puheenjohtaja 1971-1985
- Kulttuuriministeri 1972-1975
- Opetusministeri 1976-1977
- Sosiaali- ja terveysministeri 1982-1983
- Kansanedustajana 1975-1991
- Ministerin arvonimi 1994
- Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniapuheenjohtaja 2011-16.10.2020
Hannele Pokka
- Puheenjohtaja 1985-1994
- Kansanedustajaksi 1979
- Oikeusministeri
- Lapin läänin Maaherra
- Koulutukseltaan OTT
Sirkka-Liisa Anttila
- Puheenjohtaja 1994-2003
- Kansanedustaja 1983-1996, 1999-2019
- Europarlamentaarikko 1996-1999
- Maa- ja metsätalousministeri
- Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja
- Eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä kaksi kertaa
- Puheenjohtaja Naisjärjestöjen keskusliitossa
- Puheenjohtaja Naisjärjestöt yhteistyössä ry
- Koulutukselta hallintonotaari
- Ammatilta maatalousyrittäjä
- Ministerin arvonimi 2019
- Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniapuheenjohtaja 16.11.2020-
Susanna Haapoja
- Puheenjohtaja 2003-2005
- Kansanedustaja 2003-2009
- Järjestöagrologi ja maanviljelijä
Anneli Jäätteenmäki
- Puheenjohtaja 2005-2011
- Europarlamentaarikko 2004-2009
- Kansanedustaja
- Oikeusministeri
- Eduskunnan puhemies
- Pääministeri
- Keskustan puheenjohtaja
- Euroopan Neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja
- Koulutukselta varatuomari
Elsi Katainen
- Puheenjohtaja 2011-2017
- Europarlamentaarikko
- Kansanedustaja
- Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
- Koulutukselta agrologi AMK ja ammatillisten aineiden opettaja
- Työkokemusta maatilayrittäjänä, luonnonvara-alan opettajana sekä maaseutuhallinnon ja -kehittämisen tehtävissä
- Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja
- Maakuntahalituksen jäsen
Ulla Parviainen
- Puheenjohtaja 2017-2021
- Kansanedustaja 2015-2019
- Epilepsialiiton puheenjohtaja
- Työskennellyt 1.4.2022 alkaen Kuusamo-opiston rehtorina
- Koulutukselta kasvatustieteiden maisteri, vaatetus- ja neule-alan suunnittelija / ohjaaja
- Kuusamon kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen
Sari Palmu
- Puheenjohtaja 2021-2023
- Hallituksen jäsen 2013-
- Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n puheenjohtaja 2017-
- Alajärven kaupunginvaltuuston- ja kaupunginhallituksen jäsen
- Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuuston jäsen sekä henkilöstö- ja kehittämislautakunnan puheenjohtaja
Keskustalaiset naiskansanedustajat ja mepit
Keskustan 23 -jäseniseen eduskuntaryhmään kuuluu yhdeksän naiskansanedustajaa. Naisten määrä niin eduskunnassa kuin paikallisessa päätöksenteossakin on lisääntynyt, mutta todelliseen tasa-arvoon on vielä matkaa. Vain osallistumalla voit olla mukana tekemässä muutosta. Asetu itse ehdolle tai ainakin äänestä naista, kaikissa vaaleissa.
Kansanedustajat
- Eeva Kalli
- Anne Kalmari
- Hilkka Kemppi
- Hanna Kosonen
- Katri Kulmuni
- Hanna-Leena Mattila
- Olga Oinas-Panuma
- Hanna Räsänen (ent. Huttunen)
- Annika Saarikko
Euroopanparlamentin jäsen
- Elsi Katainen
