Sinulla on yksi ääni, käytä sitä!
Miten ikäihmisten hoito ja hoiva järjestetään? Onko lapsille ja nuorille tarjolla harrastusmahdollisuuksia? Miten perheitä tuetaan vaikeuksien kohdatessa? Ovatko paikallisten yritysten toimintaedellytykset kunnossa? Toimiiko kierrätys ja ympäristön hoito?
Nämä ovat asioita, joista päätetään oman kotikuntasi valtuustossa, hallituksessa ja lautakunnissa. Ja monesta muusta Sinun ja läheistesi arkeen liittyvistä asioista.
Asiat paranevat vain tekemällä. Ja tekemiseen tarvitaan tekijöitä. Kutsumme nyt avoimin mielin ihmisiä mukaan toimimaan omalla osaamisellaan, sydämellä ja järjellä kuntalaisten puolesta.
Päättäjät kuntiin ja hyvinvointialueille valitaan 13.4.2025. Ennakkoon voit äänestää 2.-8.4.2025 välisenä aikana.
Vaikeista ajoista noustaan yhteisvoimin. Kunnat ovat tärkeitä tulevaisuuden rakentajia. Anna äänesi keskustanaiselle!
Täältä löydät kaikki ehdokkaat!
Feminismiä kuntiin ja alueille – Keskustanaisten teemat vaaleihin
KUNTAVAALIT
Valtuutetut käyttävät kunnassa ylintä päätösvaltaa ja päättävät mm. kunnan toiminnasta ja taloudesta, ja näillä päätöksillä on huomattavia vaikutuksia myös naisten ja tyttöjen elämään.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus mukaan kuntien päätöksentekoon
Tasa-arvolain mukaan viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien on huomioitava sukupuolten tasa-arvo kaikessa päätöksenteossa.
Kaikki kunnat sitoutuvat eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan tavoitteisiin.
Jokaisessa kunnassa on ajantasaiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, ja niitä seurataan ja niistä raportoidaan aktiivisesti. Kunnissa edistetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä esimerkiksi perustamalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnat.
Kunnat asettavat tavoitteeksi saavuttaa tasainen sukupuolijakauma kunnallisten elinten, kuten lautakuntien, johtokuntien ja kunnanhallituksen puheenjohtajavalinnoissa, sekä kunnallisten liikelaitosten johdossa.
Kunnat ovat vastuullisia työnantajia ja edistävät työelämän tasa-arvoa
Samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Palkka-avoimuutta edistetään. Samapalkkatoimilla kavennetaan sukupuolittuneiden palkkatulojen lisäksi myös eläke-eroja.
Kuntien vastuulla olevien naisenemmistöisten alojen työhyvinvointia ja työoloja parannetaan työn mielekkyyden, turvallisuuden, työssä jaksamisen ja työvoiman varmistamiseksi.
Kunnan henkilöstön tasa-arvosuunnitelmaan tulee sisällyttää toimenpiteitä, joilla ennaltaehkäistään syrjintää raskauden perusteella.
Kunnan henkilöstön tasa-arvosuunnitelmaan tulee sisällyttää toimenpiteitä, joilla pyritään ennaltaehkäisemään syrjintää raskauden perusteella.
Kunnissa toteutetaan feminististä yhdyskuntasuunnittelua
Joukkoliikenteeseen ja kevyen liikenteen väyliin ja niiden kuntoon panostetaan esimerkiksi huolehtimalla katujen aurauksesta ja hiekoituksesta.
Naiset kokevat eniten seksuaalista häirintää julkisissa tiloissa. Julkisten tilojen turvallisuutta kartoitetaan kyselytutkimuksen keinoin ja sen turvallisuutta kehittäessä asetetaan väkivaltaa ja häirintää eniten kokevien ryhmien tarpeet ja toiveet keskiöön. Esimerkiksi riittävä katuvalaisu asuinalueilla on olennaista turvallisuuden lisäämiseksi.
Alueellista eriytymistä ehkäistään asunto- ja kaavoituspolitiikalla, jolla varmistetaan asumismuotojen (vuokra, omistus jne.) ja kaupunginosan asukkaiden monimuotoisuus.
Julkisten tilojen, julkisen liikenteen ja infrastruktuurin esteettömyyteen panostetaan, jotta eri väestöryhmien tarpeet tulevat huomioiduksi ja esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvat ja lastenrattaita työntävät pystyvät käyttämään julkisia tiloja yhdenvertaisesti.
ALUEVAALIT
Peruspalveluiden järjestäminen on hyvinvointialueiden toiminnan ytimessä. Palveluista päättäessään valtuustot käyttävät merkittävää budjettivaltaa. Tasa-arvon toteutuminen ja edistäminen tulee olla palveluita järjestettäessä läpileikkaava periaate.
Kohti lapsimyönteistä yhteiskuntaa
Jokaisen lapsen tulee olla toivottu. Perheellistyminen ei saa olla kiinni maantieteellisestä sijainnista, siksi neuvolapalveluiden tulee olla saavutettavissa ympäri Suomen.
Neuvolan tulee tukea tasa-arvoisen vanhemmuuden ja tasavertaisen hoivavastuun kehittymistä jo ennen lapsen syntymää.
Neuvolapalveluista tulee olla sujuva ohjaus esimerkiksi mielenterveys-, seksuaalineuvonta-, sosiaali- ja väkivaltapalveluihin. Monialaista yhteistyötä tulee edelleen kehittää.
Leveämmät hartiat kotouttamiseen
Maahan muuttaneiden naisten työllisyysaste on matalampi kuin valtaväestön sekä maahan muuttaneiden miesten kohdalla, minkä lisäksi he kohtaavat muita kotoutumiseen liittyviä haasteita. Kuntien tulee vastata maahan muuttaneiden naisten kotoutumisen ja työllistymisen haasteisiin panostamalla palveluihin, joissa kiinnitetään huomiota maahan muuttaneiden naisten erityistarpeisiin.
Kunnat tarjoavat työelämälähtöisiä kotoutumispalveluja työelämän ulkopuolella oleville naisille sekä lisäävät lastenhoidolla tuettujen joustavien kotoutumista tukevien palvelujen määrää.
Kunnat hyödyntävät maahan muuttaneiden naisten ammattiosaamista ja asiantuntijuutta esimerkiksi omissa rekrytoinneissaan.
Ihmisen kokoinen elämä
Oikeus väkivallattomaan ja hyvään arkeen läpi koko elämänkaaren on jokaiselle kuuluva perusoikeus. Suomi on naisille EU:n toiseksi vaarallisin maa. Jopa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista tytöistä ja naisista on kokenut Suomessa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.
Jokainen joutuu joskus käymään lääkärissä. Tutkimuksista käy ilmi, että naisten kipuja ja oireita terveydenhuollossa vähätellään ja tarvittavaa hoitoa naiserityisten vaivojen hoitoon voi olla vaikeaa saada. Tämä on merkittävä tasa-arvo-ongelma.
Jokaisella alueella tulee olla matalan kynnyksen palveluita lähisuhdeväkivaltaa ja muuta väkivaltaa kohtaaville tai kohdanneille naisille. Avun hakemisen tulee olla helppoa, selkeää ja alueellisesti yhdenvertaista.
Mielenterveyden palveluiden saatavuus tulee taata ympäri Suomen ja apua tulee olla helposti saataville lapsuudesta vanhuuteen saakka.
Naisten ja tyttöjen hyvinvointia ja terveyttä on edistettävä laadukkailla, esteettömillä ja saavutettavilla naiserityisillä terveyspalveluilla. Hyvinvointialueet takaavat pääsyn gynekologisiin palveluihin myös julkisissa terveyspalveluissa sekä luovat yhteneväiset ja tarpeenmukaiset hoitokäytännöt gynekologisten sairauksien ja oireyhtymien hoitoon
Hyvinvointialueet kiinnittävät huomiota synnytyksen jälkeiseen terveyteen sekä parantavat naisten kipujen ja vaihdevuosioireiden hoitoa sekä kiinnittävät huomiota ikääntyneiden naisten terveyteen.
Hyvinvointialueiden tulee turvata omaishoitajien yhteiskunnallinen asema sekä inhimillinen ja laadukas hoiva. Omaishoitajista valtaosa on naisia ja hoivatyön sukupuolittuminen vaikuttaa merkittävästi naisten urakehitykseen, ansiotuloihin ja eläkekertymään.
Hyvinvointialueet tarjoavat omaishoitajille laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita sekä kohtuullistavat palveluiden asiakasmaksuja tai myöntävät niitä maksutta omaishoitajille.
Hyvinvointialueet varmistavat, että kriteerit tuen piiriin pääsemiseksi ovat kohtuulliset ja taloudellinen tuki sekä palvelut vastaavat omaisen antaman hoivan vastuuta ja sitovuutta.
Työolot tukevat hyvinvointia
Hyvinvointialueiden tulee toimia vastuullisina työnantajina ja tasa-arvon tulee olla kiinteä osa työnantajapolitiikkaa.
Työhyvinvointikriisiin sote-aloilla tulee puuttua ja sen ratkaisemiseen tulee osoittaa riittävät resurssit.
Häirintään puuttumiseen, raportointiin ja valvontaan tulee kehittää toimivat prosessit ja häirintään tulee olla työpaikoilla nollatoleranssi. Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla selkeä keinovalikoima häirintään puuttumiseksi.
Esihenkilöiltä velvoitetaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamista ja näistä kysymyksistä järjestetään säännöllisesti koulutusta.
