Perheille tarjottavaa varhaista tukea vahvistettava

1990-luvun laman myötä perheiden kotiapu loppui Suomesta käytännössä kokonaan. Kolme vuosikymmentä myöhemmin koronapandemia käänsi katseen koteihin. Aikaisemmin valtiolle, kunnille ja muille virallisille laitoksille kuuluneet tehtävät ovat siirtyneet monilta osin kodin piiriin: kodista on tullut palkkatyön, julkisen koulutuksen, terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen paikka.

Liian monille haavoittuvassa asemassa oleville perheille korona-arki on rakentanut ylikäymättömiä esteitä: tulonlähteet ovat tyrehtyneet ja sosiaalipalvelut ovat sopeutuneet liian hitaasti muuttuneeseen todellisuuteen.

Poikkeustilanne ei ole ohi. Jotta Suomi olisi perheystävällinen maa, tulee meidän varmistaa, että koronan opit eivät mene hukkaan: parhaiten perheiden palvelut toimivat, kun ne mukautuvat joustavasti jokaisen perheen tarpeisiin.

Keskustanaiset muistuttaa, että välttämätöntä lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä on ollut vuoden 2015 alusta lähtien mahdollista saada myös ilman lastensuojelun asiakkuutta. Uudistettu sosiaalihuoltolaki ei kuitenkaan toteudu kaikkialla Suomessa eivätkä perheet ole tietoisia oikeuksistaan. Varhaisella tuella ja ehkäistyillä lastensuojelutoimenpiteillä saadaan aikaan valtavia rahallisia säästöjä.

Lapsiperheiden eri palveluita yhteen kokoavista perhekeskuksista on positiivisia esimerkkejä eri puolilta Suomea. Perhekeskukset tuovat palvelut lähelle lapsiperheitä ja heidän arkeaan. Lisäksi ne mahdollistavat varhaisen ja kynnyksettömän avunsaannin, neuvonnan ja tuen perheille. Perhekeskusten toimintaa tulee tukea entisestään.

Suomi on myös pullollaan lapsia ilman mummoja ja vaareja sekä lapsenlapsettomia isovanhempia. Esimerkiksi kummimummit ja -vaarit tekevät arvokasta työtä lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamiseksi jo nyt.

Perheille annettu varhainen tuki on tärkeimpiä kunnan tarjoamia palveluita ja Suomessa siihen on panostettava voimakkaasti.