Paremmasta mielenterveydestä kansallinen suurhanke

Mielenterveyden ongelmista on kehkeytynyt uusi kansansairaus. Sairastunut mieli vie liian monia ennenaikaisesti sivuun työelämästä. Joka toinen suomalainen kokee jonkun mielenterveyden häiriön elämänsä aikana.

Paremmasta mielenterveydestä on tehtävä uusi, yhteinen kansallinen suurhanke. Onnistuimme aikanaan vähentämään verisuoni- ja sydänsairauksia ja voimme onnistua tässäkin. Oikea-aikaiset palvelut ja välittämisen asenne ratkaisevat. Avun hakeminen ei ole häpeä. Myös työelämän on muututtava. Mitä Sinulle kuuluu? on kysymys, johon on maltettava kuunnella myös vastaus.

Psyykkinen sairastuminen ei vaikuta ainoastaan sairastuneen terveyteen, vaan se heikentää merkittävästi myös hänen omaistensa terveyttä. Jo ennen koronapandemiaa lähes puolet omaisista oli riskissä sairastua itse masennukseen raskaan elämäntilanteen myötä. Sairastumisriski on suuri erityisesti lapsiomaisilla. Noin joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa on mielenterveysongelmia. Yli puolet masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse, useimmiten alle 25-vuotiaana.

Paha olo kotona vaikuttaa lapsen arkeen koulussa ja harrastuksissa ja voi ilmetä muun muassa häiriökäyttäytymisenä. Koko perheen jaksaminen varmistetaan parhaiten siten, että perheille on tarjolla riittävää ja oikea-aikaista tukea. Kenenkään ei pidä jäädä huolen kanssa yksin.

Terapiatakuusta ei ole tehty totta, vaikka kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle jo kolme vuotta sitten. Vuonna 2020 sosiaali- ja terveysvaliokunta lupasi yhdistää Terapiatakuun hoitotakuuseen. Näin ei kuitenkaan tehty. Hoitotakuussa psykoterapia- ja muut psykososiaaliset hoidot on rajattu hoitotakuun ulkopuolelle. Terapiatakuu ei toteudu ilman koulutettuja ammattilaisia. Keskustan aloitteesta tapahtunut psykologikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen oli hyvä alku, mutta se ei riitä edistämään parempaa mielenterveyttä.

Uusilla hyvinvointialueilla on otettava käyttöön yhden oven periaate. Mielenterveyspalvelut tulee järjestää saataville sinne, minne hakeudutaan ensimmäisenä. Hyvinvointi- ja perhekeskuksista tule löytyä moniammatilliset palvelut kaiken ikäisille. Matalan kynnyksen keskusteluapua tulee olla tarjolla myös kouluissa ja työpaikoilla.

Suomen Keskustanaiset muistuttaa, että mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion mukaan noin 11 miljardia vuodessa. Tutkimusten mukaan sijoitus mielenterveyteen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, koska sairausetuuksien käyttö vähenee, työnantajien sairauspoissaolokustannukset ja muut työelämäkustannukset vähenevät.

Lääkäriin hakeudutaan kipeän jalan kanssa, miksei myös kipeän mielen.

EtusivuAjankohtaistaKannanototParemmasta mielenterveydestä kansallinen suurhanke