Naiset mukaan urheiluseurojen johtoon

Urheiluseurat ovat suomalaisen yhteiskunnan ydintä. Niissä liikutetaan ja ennen kaikkea kasvatetaan lapsia ja nuoria. Urheiluseuroissa rakennetaan yhteisöllisyyttä ja opitaan johtajuutta. Siksi ei ole yhdentekevää, ketkä ovat mukana seurojen päätöksenteossa.

Vaikka tasa-arvo on kirjattu suomalaisen urheilun keskeisiin arvoihin – muun muassa Suomen Olympiakomitea on sitoutunut yhdenvertaisuuden edistämiseen – naiset ovat yhä aliedustettuina monien urheiluseurojen johtoryhmissä ja hallituksissa.

Seuroissa onneksi tunnistetaan jo nykyään osaamista laajasti: hallitustyössä ei sukupuolella ole väliä, vaan siellä arvostetaan substanssia, kuten talousosaamista, pedagogista ymmärrystä, viestintätaitoja kuin kokemusta arjen seuratoiminnasta.

Päätöksenteko tarkoittaa vallankäyttöä. Se tarkoittaa linjauksia siitä, miten resurssit jaetaan, millaisia valmentajia palkataan, miten junioritoimintaa kehitetään ja millaista kulttuuria seurassa rakennetaan. Jos naiset puuttuvat pöydästä, puuttuu myös osa kokemuksesta, osa näkökulmista ja osa ymmärryksestä. Kyse ei ole symboliikasta vaan monimuotoinen johto on parempi johto. On täysin selvää, että kun johtoryhmä heijastaa jäsenistöä, myös päätökset palvelevat koko yhteisöä.

Monimuotoiset johtoryhmät tekevät kestävämpiä ja laadukkaampia päätöksiä. Urheilussa tämä tarkoittaa muun muassa tasapuolisempaa resurssijakoa tyttöjen ja poikien joukkueiden välillä, turvallisempaa ja avoimempaa toimintakulttuuria ja laajempaa harrastajapohjaa

Naisten aliedustus ei ole sattumaa – se on seurausta historiasta, rakenteista ja toimintakulttuureista, jotka suosivat totuttuja valintoja. Suomalainen urheiluyhteisö on varmasti tulevaisuudessa entistä elinvoimaisempi ja rohkeampi.

Krista Heikkinen
Rovaniemen Keskustanaisten puheenjohtaja