Ihmisoikeuksien suojelu korostuu kriiseissä

Putinin hyökkäyssota Ukrainassa tuo iholle sen, miten ihmisoikeudet ja kansainväliset sopimukset poljetaan hetkessä jalkoihin.

Sodan raakuus siviiliväestöä kohtaan lävähti silmillemme muun muassa eilen hyökkääjän iskiessä lastensairaalaan Mariupolissa.

Pakolaisten enemmistö on naisia ja lapsia, joita kaiken muun hädän ohella uhkaa sukupuolittunut väkivalta, raiskaukset ja jopa lapsiavioliitot.

On inhimillistä, että tragedia on vauhdittanut spontaania auttamista. On kuitenkin tärkeää, että humanitäärinen apu
pakolaisille ohjattaisiin vakiintuneita kanavia pitkin.

Pakoreittien turvallisuus on kyettävä luotettavasti varmistamaan. Vilpittömien auttajien lisäksi rajojen tuntumaan on ilmaantunut rikollisjärjestöjä, joille sodan kaaos on hyväksikäytön väline.

Konfliktia paenneita ihmisiä on saapunut erityisesti Puolaan, Romaniaan, Unkariin, Moldovaan ja Slovakiaan, joissa riski joutua
ihmiskaupan uhriksi on muuta Eurooppaa suurempi.

Materiaalisten tuhojen lisäksi sota moukaroi myös ihanteita ja arvoja. Onkin tärkeää, että Suomi ja Euroopan Unioni tehostavat
toimintaansa ihmisoikeusrikosten havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi.

Työtä on tehtävä ennakoivasti ja pitkäjänteisesti, koska sen
arvo punnitaan erityisesti kriiseissä.

Sari Palmu, puheenjohtaja

Marjut Lehtonen, varapuheenjohtaja

Päivi Mononen-Mikkilä, varapuheenjohtaja

Suomen Keskustanaiset ry