Yhdysvaltain presidentinvaalit käytiin poikkeuksellisen kuumissa tunnelmissa. Amerikkalaiset valitsivat presidentikseen julkkisliikemies Donald Trumpin, joka nousi ensin presidenttiehdokkaaksi ja voitti vaalit, vastoin kaikkia odotuksia.
Angloamerikkalaisessa perinteessä on tavallista, että media valitsee puolensa. Näin tapahtui myös nyt käydyissä vaaleissa. Merkittävimmät sanomalehdet Financial Timesia myöten tunnustivat väriä ja poimivat suosikikseen Hillary Clintonin.
Itsekin toivoin, että lasikatto olisi murtunut ja Hillary Clinton olisi valittu ensimmäisenä naisena Yhdysvaltain presidentiksi. Se olisi ollut voitto naisille ympäri maailman.
Nyt vaalien jälkeen mediaa on kritisoitu liian yksipuolisesta suhtautumisesta Trumpiin. Ehdokkaan syvällisempi esittely jäi kampanjan aikana skandaalinkäryisistä lausunnoista uutisoinnin jalkoihin.
Medialta toivotaan mahdollisimman laajaa ja monipuolista näkökulmaa käsiteltäviin asioihin. Lööpin voi kirjoittaa kuka tahansa. Viileä ja tarkka analyysi vaatii syvää journalistista osaamista ja asiantuntemusta.
Trump sai kannatusta ympäri Yhdysvaltoja, mutta erityisesti ruostevyöhykkeeksi kutsutulla alueella. Siellä kärsitään aivan samoista ongelmista kuin monilla taantuvilla alueilla Euroopassa.
En usko, että monet Trumpille äänensä antaneista allekirjoittavat hänen törkeät naisia halventavat lausuntonsa. Kyse on enemmänkin muutoksen etsimisestä.
Vaaleissa tyytymättömyys löysi purkautumistien. Jos elämä on pahimmillaan päivästä toiseen selviytymistä ja punnitsemista lääkkeiden tai ruoan välillä, amerikkalaisen yläluokan ja poliittisen eliitin todellisuus voisi sijaita yhtä hyvin toisella planeetalla.
Presidentti Trump voi aloittaa puhtaammalta pöydältä kuin moni edeltäjänsä. Hän on tehnyt suuria lupauksia, mutta hän tulee päivänpolitiikan ulkopuolelta. Hänen suuri ansionsa se, että maan hiljaiset saivat äänen.
Washington, New York tai Los Angeles eivät ole koko amerikkalainen todellisuus. Siksi internet on nyt täynnä aitoa hämmästystä: eihän tässä näin pitänyt käydä. Ymmärtämättömyyden kuilu on ylitettävissä, mutta yksinpuheluista ei synny vuoropuhelua.
Ehdokas Trumpin paradoksi on se, että hän on miljardööri köyhien asialla. Nyt odotamme millainen on presidentti Donald Trump.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies