Maksuton ehkäisy on tasa-arvokysymys

Parhaillaan eduskunnassa on käsittelyssä lakialoite maksuttomasta ehkäisystä kaikille alle 25-vuotiaille. Samaan aikaan useissa kunnissa on vaadittu maksutonta ehkäisyä nuorille valtuustoaloitteen tai kuntalaisaloitteen kautta.

Maksuttomuus kaventaisi terveyseroja, kun hinta ei olisi käytön esteenä. Ehkäisyn käytön lisääntyminen vähentää ei-toivottuja raskauksia, abortteja ja seksitauteja. Maksuttoman ehkäisyn ulottamista 25-vuotiaisiin voidaan perustella sillä, että raskaudenkeskeytyksiä tehdään eniten 20-24-vuotiaille.

Nuorelle on pyrittävä löytämään hänen tilanteeseensa parhaiten sopiva ehkäisymenetelmä. Nykyisin pitkäkestoisten ehkäisymenetelmien korkea hinta saattaa estää niiden käytön. Ehkäisyvalmisteet eivät kuulu Kela-korvauksen piiriin. Jos ehkäisy olisi maksutonta, vastuu sen kustannuksista ei myöskään jäisi niin usein tyttöjen hoidettavaksi. Myös kondomeja tulee olla tarjolla maksutta, sillä ne ovat ainoa keino suojautua seksitaudeilta.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos suosittavat, että kunnan tai Kelan tulisi tukea alle 25-vuotiaiden ehkäisyvälineiden hankintaa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa vuosille 2014-2020 korostetaan myös, että miesten ja poikien saamista mukaan ehkäisyneuvontaan tulee tehostaa. Tavoite maksuttomasta ehkäisystä on saanut tukea muun muassa Väestöliitolta.

Ennen sote-uudistuksen voimaantuloa asia kuuluu kuntien vastuulle. Maksutonta ehkäisyä ei tule nähdä yhtenä lisävelvollisuutena kunnille, vaan kustannustehokkaana tapana parantaa kansanterveyttä ja edistää tasa-arvoa. Raumalla on arvioitu, että maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen nuorille säästää vuosittain noin 100 000 euroa. Ennaltaehkäisevä työ on aina saanut kannatusta keskustassa. Toivottavasti myös nyt.

Eikö syntyvyys pitäisi saada nousuun? Tämän kysymyksen kuulee välillä aiheesta keskustellessa. Syntyvyyden lisäämiseen on löydyttävä muita keinoja kuin ei-toivotut raskaudet. Moni lykkää lapsenhankintaa tietoisesti myöhäiseen ikään ja moni kärsii ei-toivotusta lapsettomuudesta eri syistä johtuen. Väestöliiton vuoden 2015 perhebarometrissa kysytään, pitäisikö lisääntymisterveyteen ja hedelmällisyyteen liittyvää tietoa tarjota räätälöidysti varsinkin niille, jotka tietoisesti lykkäävät lastenhankintaa myöhäiseen ikään. Työllisyysnäkymät, toimeentulo, perhe-etuudet sekä työelämän tasa-arvo ja joustot ovat asioita, joihin politiikalla voidaan vaikuttaa.

Liina Tiusanen Keskustanuorten varapuheenjohtaja