Keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn on ainoa kärkiehdokas, joka on uskaltanut nostaa keskusteluun pyrkimykset sopuratkaisuun työmarkkinoilla. Tällä avauksella Rehn puolustaa ennen kaikkea julkisten naisvaltaisten alojen tilannetta. Tuen avausta vahvasti.
Myös vaikeina aikoina meidän tulee turvata sellaiset rakenteet, että tässä maassa uskalletaan haaveilla vakaasta arjesta ja perheestä. Työnteon tulee olla aina kannattavaa ja jokaisella on oikeus työhön.
On kylmä fakta, että hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ja työmarkkinatoimet osuvat useammin naisiin kuin miehiin. Näin on esimerkiksi indeksijäädytyksien, ensimmäisen päivän sairaspäivärahan, aikuiskoulutustuen, asumistuen- ja työttömyysturvan leikkauksien osalta. Naiset ovat työelämässä kouluttautuneet useammin aikuiskoulutustuen varassa, kun taas miehet ovat päivittäneet osaamistaan yleisimmin työantajan maksamana. Lisäksi aikuiskoulutustukea on erityisesti käytetty vaihdettaessa työtä sosiaali- ja terveysalalle. Pelkästään asumistuen leikkaukset pienentävät tukea ministeriön mukaan miehillä keskimäärin 76 euroa ja naisilla 93 euroa kuukaudessa.
Hallitus syrjii pienipalkkaisia naisia ja vaikeuttaa naisvaltaisten alojen arkea. Leikkausten kohdentumisen taustalla on tietenkin se, että työmarkkinat eivät vielä ole tasa-arvoisia. Osa-aikatöiden tekeminen on yleisempää naisilla, perhevapaat eivät jakaudu tasaisesti, matalapalkkaiset alat ovat naisvaltaisia, yksinhuoltajista enemmistö on naisia ja myös opiskelijoista selvä enemmistö on naisia. Äitien yksinhuoltajaperheitä on noin 20 prosenttia lapsiperheistä, kun taas isien yksinhuoltajaperheitä on noin 4 prosenttia lapsiperheistä. Myös lapsen odotukseen ja imetykseen liittyvät jouston tarpeet ovat osa naisten työelämää eikä niitä aina pysty jakamaan.
Esimerkiksi yksinhuoltajilla ja omaishoitajilla ei ole aina mahdollista tehdä kokoaikaista työtä, sillä ympärivuorokautista varhaiskasvatusta on tarjolla rajoitetusti ja perhetilanne ei välttämättä jousta. Esimerkiksi omaishoitajista 71 prosenttia on naisia.
Hallitus on korostanut työn olevan paras lääke pärjäämiseen. Näin tietenkin on silloin, kun palkka riittää elämiseen ja työkykyä on. Jos leikkaukset johtavat siihen, että osa-aikainen työ ei enää kannata, joutuu moni nainen ottamaan työmarkkinoilla takapakkia. Jotta hallitus saavuttaa tavoitteensa työllisyyden nostamisesta, sen tulee erilaisin toimin edistää työelämän tasa-arvoa.
Haluan painottaa erityisesti työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi tehtävien toimien keskeistä merkitystä ja yli 55-vuotiaiden naisten työelämässä tapahtuvan syrjinnän vastaisia toimia. Yli 55-vuotiaiden työllisyysprosentti Suomessa on pohjoismaiden matalin. Työuran loppupäässä olevien naisten syrjintä työmarkkinoilla on sekä taloudelle että ihmiselle itselleen erittäin vahingollista. Naiset ovat valtava voimavara työmarkkinoilla, sillä heidän eliniän otteensa on pitkä ja moni heistä haluaisi tehdä töitä myös esimerkiksi eläkkeellä.
Hallituksen välinpitämättömyys työmarkkinoiden yhteentörmäystä kohtaan on julmaa. Vakavan ja pitkäkestoisen työmarkkinakriisin suurimpia kärsijöitä olisivat naiset ja Suomen talous. Siksi Keskusta uskoo sopuratkaisuun ja on valmis edistämään sitä.
Pidetään yhdessä Suomen selkärangasta kiinni.
Hilkka Kemppi
kansanedustaja
Keskustan varapuheenjohtaja