Takapakkia tasa-arvon toteutumisessa

Lokakuun viimeisellä viikolla vietetään Euroopan tasa-arvoviikkoa. Sen aikana parlamentin valiokunnat keskustelevat tasa-arvokysymyksistä omilla sektoreillaan ja useita tapahtumia järjestetään teemaan liittyen. Omissa valiokunnissani kuulimme liikkumisen tasa-arvon tilanteesta liikennevaliokunnassa ja naisten osallisuudesta ruokaketjussa maatalousvaliokunnassa.

Tasa-arvo ja naisten oikeudet on entistä keskeisemmässä roolissa polarisoituvassa maailmassa. Unkarin ja Puolan toimet seksuaalikasvatuksen ja -terveyspalvelujen kiristämisessä sekä Italian uuden naispääministerin Giorgia Melonin ja niin ikään naispuolisen perheministerin Eugenia Maria Rocellan ultrakonservatiivi linja mm. aborttioikeuden kannalta on huolestuttava kehityssuunta. On tärkeää, että tasa-arvotyölle annetaan sille kuuluva asema EU:n kaikessa toiminnassa. Vuodesta 2020 alkaen tätä on toteutettu etenkin sukupuolten tasa-arvostrategian ohjaamana.

Komissiolta on tullut kauden aikana useita tasa-arvon edistämiseen tähtääviä aloitteita, ja myös parlamentti on vaatinut komissiolta lakialoitteita. Parlamentti muun muassa edellytti sukupuoleen perustuvan väkivallan kirjaamista rikokseksi EU-laissa. Komission pitkään odotettu esitys direktiivistä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi saatiin alkuvuodesta.

Todellinen läpimurto nähtiin kesällä, kun lakiesitykseen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi yritysten johdossa saatiin vihdoin sopu. Neuvosto on estänyt esityksen etenemisen vuosikymmenen ajan. Lakiesityksellä pyritään lisäämään naisten osuutta yrityksien johtoryhmissä – siis lasikattoja särkemään!

Uusista aloitteista ja tasa-arvoajattelun valtavirtaistumisesta huolimatta viimeaikaiset kriisit ovat aiheuttaneet takapakkia tasa-arvon toteutumiselle. Vuosittain julkaistavan EU:n tasa-arvoindeksin tulokset kertovat, että ensimmäistä kertaa indeksin historiassa tulokset ovat heikentyneet useilla mitattavilla sektoreilla. Suomenkin sijoitus on laskenut. Tämä johtuu pitkälti koronapandemian aikaisten rajoitusten vaikutuksien osumisesta naisiin miehiä kovemmin. Ne toivat mukanaan selkeän ja jyrkän kasvun palkattomaan hoivatyöhön, kuten lastenhoitoon ja iäkkäämmistä sukulaisista huolehtimiseen, sekä kotitöihin kuluviin tunteihin. Vaikka miestenkin hoivatyöhön käyttämä aika kasvoi pandemian aikana, tilastot osoittavat, että naiset kantavat ylivoimaisesti suurimman taakan. Tänä vuonna esitelty Euroopan hoivastrategia pyrkii tarttumaan myös hoivatyön epätasaiseen jakautumiseen miesten ja naisten välillä.

Sodan keskellä naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy merkittävästi. Venäjän miehittämiltä alueilta paenneet naiset, joista osa on joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi, ovat päätyneet lähinnä Ukrainan naapurimaihin, joista etenkin Puolassa naisille saatavilla olevien terveyspalveluiden tila on huolestuttava. Seksuaaliterveyspalveluiden pitäisi olla jokaisen EU-kansalaisen ja sotaa pakenevien saatavilla tasapuolisesti.

Kestävää rauhaa ja toimivaa taloutta ei saavuteta ilman naisia ja tasa-arvoindeksin tulokset osoittavat, että kriisien jäljiltä tasa-arvotalkoisiin on ryhdyttävä uudella tarmolla. Se vaatii panostuksia yhteiskunnan toimintaan, kuten lastenhoitoon ja terveydenhuoltoon. Vaikka suuri osa näistä on kansallisia toimia, EU pyrkii ohjaamaan näissäkin parempaan suuntaan. Oma ryhmäni Renew Europe on sitoutunut tähän ja toimii tasa-arvon edistämisen puolesta Euroopassa.

Elsi Katainen
MEP