Puolustusvoimien pitkäjänteisenä perustehtävänä on ollut varautua torjumaan Suomeen kohdistuva sotilaallinen hyökkäys. Suomalaiset ovat halunneet, että maamme puolustautumiskunnosta pidetään huolta. Sotilaat ja Puolustusvoimien siviilihenkilöstö ovat täyttäneet varautumistehtäväänsä hyvin ja johdonmukaisesti.
Sillä hetkellä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomen puolustusvoimien ja armeijan kyvyssä puolustaa maatamme ulkopuolista valloittajaa vastaan ei tapahtunut muutosta, saati heikentymistä. Suomen geopoliittinen ja puolustuspoliittinen turvallisuustilanne kyllä muuttui. Euroopassa alkoi sota.
Itänaapuriin liittyvät sotilaalliset riskit on meillä tiedetty. Niihin on haluttu ja osattu varautua. Riskeissä on nyt tapahtunut osittainen realisoituminen, ja se on iso muutos. Suomen puolustuksen tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut. Suomen puolustus on edelleen omissa käsissämme ja kykymme puolustautua on hyvä.
Monella suulla on todettu, että mahdollisuus sotilaallisen liittoutumiseen kansainvälisesti on olemassa. Vaatimuksiakin on esitetty, osin yllättäviltä tahoilta. Maltin harrastaminen on sittenkin vaikea laji. Huutoäänestyksenä Nato-asiaa ei missään tapauksessa voida ratkaista.
Toivon, että käymme kansalais- ja asiantuntijakeskustelua nyt erityisesti siitä, mitä me voimme itse tehdä Suomessa, jotta Venäjän sotilaallisen uhan aiheuttamia riskejä voidaan hallita vielä nykyistä paremmin. Moni on tarttunut toimeen; esimerkiksi ilmoittautumisia Naisten Valmiusliiton poikkeusolo-harjoituksiin on ennätysmäärin.
On selvää, että huomion kiinnittäminen itsenäiseen puolustautumiseen ei ole pois kumppanuuksista tai syvemmästä yhteistyöstä tulevaisuudessa. Huomion kiinnittäminen liikaa kumppanuuksiin tai liittoutumiseen voi olla pois itsenäiseen puolustautumiseen keskittymisestä, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Veronmaksajina sekä asevelvollisuuden kautta olemme pitkin matkaa pitäneet huolta omien asevoimiemme toimintakyvystä, vaikka säästöohjelmilta ei armeijassakaan ole vältytty. Puolustusvoimien on nyt tarpeellista saada riittävästi resursseja kaluston lisähankintoihin, henkilöstömenoihin ja käyttökustannuksiin.
Resurssien lisäksi on paikallaan osoittaa luottamusta puolustusvoimien henkilöstölle, sotilaille ja asevelvollisillemme. Te tiedätte mitä teette, me luotamme teihin. Te voitte luottaa meihin – kertokaa miten me voimme olla avuksi.
Kristiina Ruuskanen
puheenjohtaja
Keskustanaisten Etelä-Hämeen piiri