Ruokaturvaa humanitäärisen hätään

Maailman ruokaturva on ajautumassa hataralle pohjalle. Venäjän täysin tuomittava hyökkäyssota Ukrainaan on inhimillisen kärsimyksen lisäksi järkyttämässä Euroopan ja koko maailman ruokajärjestelmää perusteellisesti. Suurimmiksi kärsijöiksi joutuvat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat, useimmiten naiset ja lapset. Humanitäärinen hätä heijastuu erityisesti Eurooppaan kasvavina pakolaisvirtoina jo nykyisten yli kolmen miljoonan ukrainalaispakolaisten lisäksi. He ovat joutuneet jättämään kotinsa ja usein myös omaisuutensa taakse. Ilman toimivaa ruokaturvaa emme voi auttaa ketään.

Kun raaka-aineiden tuonti Venäjältä lakkaa eikä Ukraina pysty tuottamaan raaka-aineita, tarvitsemme kipeästi alaa aktiiviseen maa- ja metsätalouden käyttöön. Suomen on oltava kriittinen EU:n ennallistamislain kaltaisen aloitteiden suhteen, jotka toteutuessaan rajoittavat maan viljelykäyttöä. Meillä ei ole vara menettää aariakaan viljelyalaa, päinvastoin. Maankäyttöä on arvioitava uudelleen senkin takia, että pyrimme kiivaasti irti Venäjän öljystä ja kaasusta. Siksi EU:n ilmasto- ja energia-aloitteissa on keskityttävä rajoitusten sijaan pullonkaulojen avaamiseen. Biokaasun, biopolttoaineiden ja biomassan rajoitteet on poistettava. Myös kotimaista turvetta tarvitaan.

Tilanne suomalaisilla maatiloilla oli hälyttävä jo ennen Ukrainan kriisiä energian ja lannoitteiden kallistumisen ja heikon saatavuuden takia. Uhkana on, että esimerkiksi itäisessä Suomessa kolmasosa viljelyalasta jää kylvämättä. Kotimaisen rehun puute ajaa väistämättä navettojen tyhjenemiseen, jolloin karjanlanta vähenee ja riippuvuus keinolannotteista kasvaa. Noidankehä on valmis. On traagista, että yhteiskunta herää pitkään jatkuneeseen maatalouden kustannuskriisiin vasta sodan sytyttyä.

Maatalouskomissaari Wojciechowski pohjusti viime viikolla EU-tason vastauksia Venäjän hyökkäyssodan aikaansaamaan kriisiin. Ratkaisu on pakolaistulvaan, energian hinnannousuun ja Venäjän kaupan loppumisen aiheuttamiin haasteisiin on löydyttävä. Odotamme EU-komissiolta tällä viikolla höllennyksiä valtiontukisäännöksiin, 500 miljoonan euron kriisivarannon vapauttamista sekä kesantopeltojen väliaikaista valjastamista valkuaiskasvituotantoon.

Valtiovarainministeri Saarikon johtaman ministerityöryhmän 300 miljoonan euron kriisipaketti maataloudelle tulee tarpeeseen. Hätäpaketilla lievennetään moninkertaisten iskujen aiheuttamaa akuuttia ruokakriisiä. Se on kuitenkin vain hetken helpotus. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, joilla turvataan elintarvikemarkkinoiden reilu toiminta. Elintarvikemarkkinavaltuutetun on varmistettava, että tuottajat saavat reilua hintaa tuotteistaan ja koko ruokaketju kantaa vastuuta mm. tuotantopanosten rajuista hinnannousuista. Myös kilpailusäännöt ja sopimuskäytännöt on arvioitava uudelleen.

Suomen ja Euroopan on toimittava nopeasti huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Ruokaturvasta huolehtiminen auttaa myös Ukrainaa ja heidän pakolaisiaan, sillä nyt Euroopan vilja-aitan tuottajat joutuvat huolehtimaan sodasta.

Elsi Katainen
MEP