Seksuaalinen häirintä on aina vallankäyttöä
Viime päivien kohu-uutiset seksuaalisen ahdistelun vuoksi tehtävistään vetäytyneestä poliitikosta herättävät monia kysymyksiä.
Ensimmäinen niistä on se, miten politiikassa on – esitettyjen tietojen mukaan – mahdollista tehdä pitkiä aikoja asioita, joiden perusteella ainakin kansainvälisestä yrityksestä lentäisi ulos kuin leppäkeihäs. Miten uhrit eivät pyynnöistään huolimatta ole saaneet apua?
Kehotus puhua poliisille on muodollis-juridisesti oikea neuvo. Moraalis-eettisesti se on pään pistämistä pensaaseen. Henkilön, jolta apua pyydetään, täytyy pystyä parempaan varsinkin, kun uhrit ovat lehtitietojen mukaan varsin nuoria naisia, jopa alaikäisiä.
”Häirintätietoisuuden lisääminen ja nk. heikkojen signaalien tunnistaminen ovat tärkeä osa erilaisia mentorointiohjelmia, joita ainakin yritysmaailmassa hyödynnetään paljon.”
Miten me ikääntyneemmät naiset, joista monia on 80-luvun toisenlaisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä ahdisteltu, häiritty ja tytötelty, voimme auttaa katkaisemaan tämän kierteen?
Aiheesta on ruvettava puhumaan sen oikealla nimellä. Jo työsuojeluvelvoite edellyttää, että epäilyihin on puututtava matalalla kynnyksellä. Häirintätietoisuuden lisääminen ja nk. heikkojen signaalien tunnistaminen ovat tärkeä osa erilaisia mentorointiohjelmia, joita ainakin yritysmaailmassa hyödynnetään paljon.
Politiikka on vallankäyttöä. Kun seksuaalista häirintää esiintyy politiikan piirissä, kyseinen toimintatapa vielä korostuu, kun useimmin häiritsijöiden yhteiskunnallinen asema on korkeampi kuin uhrin. On valitettavan totta vielä 2020-luvun Suomessa, että uhri joutuu pelkäämään seurauksia, kun päättää puhua.
Vetoan kaikkiin naisjärjestöihin. Seksuaaliseen häirintään on saatava nollatoleranssi. Vastuullinen poliittinen liike takaa psykologisen turvallisuuden jokaiselle, joka ottaa häirinnän puheeksi.
Poliisin apua tarvitaan oikeusprosessissa, mutta ennen viranomaisia tarvitaan tukea ja korjaavia toimenpiteitä yhteisössä, jossa rikoksen arvellaan tapahtuneen. Eikä työyhteisön johto saa päästä kuin koira veräjästä.
Päivi Mononen-Mikkilä
varapuheenjohtaja
Suomen Keskustanaiset ry
Lue seuraavaksi
