Tasa-arvokehityksen suunta herättää huolta

Olemme jo pitkään eläneet maailmassa, jossa tasa-arvotyön merkitys on tunnustettu ja työ on hiljalleen tuottanut myös tulosta. Vaikka useita epäkohtia on oikaistu, on kehityskulku ollut paikoin hidasta ja viime aikoina jopa heikompaan suuntaan taantuvaa.

Hälyttävää on erityisesti se, kun läntisissä demokratioissa tasa-arvon askellus tyssää. Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden päätös kumota ennakkopäätös Roe vastaan Wade aborttioikeudesta oli pysäyttävä, vaikka ei niinkään yllättävä. Trumpin presidenttikaudella nimettyjen konservatiivituomarien toimien seurauksena jo 50 vuoden ajan naisten ja tyttöjen oikeuksia turvannut päätös yleisestä aborttioikeudesta jäi polarisoituneen asenneilmapiirin ja taantuvan tasa-arvokehityksen jalkoihin. Tämän seurauksena raskaudenkeskeytys kielletään noin puolessa osavaltioista. Historia on osoittanut ja järkikin jo sanoo, että kiellot estävät ainoastaan turvalliset raskaudenkeskeytykset, eivätkä suinkaan lopeta niitä kokonaan. Epätoivoisessa tilanteessa, esimerkiksi raiskauksien tai insestin uhrina olevat naiset ja tytöt joutuvat turvautumaan vaarallisiin raskauden keskeytyksiin. Euroopan parlamentti tyrmää jyrkästi tämän kehityskulun.

Samaan aikaan latinalaisessa Amerikassa kuljetaan toiseen suuntaan. Katolisissa maissa aborttioikeus on ollut tiukasti rajoitettua, mutta muutosta on ilmassa: Kolumbiassa sallittiin helmikuussa abortti 24 raskausviikkoon mennessä, Chilessä aiotaan kirjata aborttioikeus perustuslakiin ja Meksikossa korkein oikeus linjasi aborttikiellon olevan perustuslain vastainen. Euroopassakin asia on herkkä ja kuohuttava. Esimerkiksi Maltalla abortti on täysin kielletty, mutta nyt maan hallitus ilmoitti, että lainsäädäntöä muokataan sallivampaan suuntaan. Puolassa taas lainsäädäntöä on selvästi tiukennettu.

Sotatilanne on osoittanut, kuinka heikossa asemassa naiset ja lapset ovat ja millaisen hyväksikäytön kohteeksi heillä on riski joutua. Epävarmoina aikoina ja talouden sakatessa herää myös huoli naisten köyhyydestä. EU:n jäsenvaltioissa sukupuolten välinen köyhyysero on kasvanut vuodesta 2017 lähtien peräti 21 maassa. Naisten ja lasten köyhyydellä on vahva kytkös, ja sen vuoksi peräti joka neljäs lapsi on köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa unionin alueella. Parlamentti ottaa kantaa naisten köyhyyteen täysistunnossaan tällä viikolla ja vaatii toimia tilanteen parantamiseksi, esimerkiksi palkkaeroja kaventamalla ja vähimmäispalkkoja korottamalla.

Tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusoikeuksista, ja EU:n on sitkeällä työllä otettava johtava asema työssä yhdenvertaisuuden puolesta. Euroopan parlamentin Renew Europe -ryhmä, johon keskusta kuuluu, on tunnettu tasa-arvoasioiden puolustajana, eikä pelkää tarttua toimeen epäkohtia nähdessään. Niin päivittäiset pienet kysymykset kuin suuremmatkin maailmanlaajuiset epäkohdat tarvitsevat ratkaisijansa, ja siinä työssä poliittiset naisjärjestöt ovat edelleen keskeisessä roolissa.

Elsi Katainen
MEP