Naisten asema vahvasti läsnä EU-pöydissä

Syksyn ensimmäisessä Euroopan parlamentin täysistunnossa kuultiin vuosittainen unionin tilaa koskeva puhe, joka oli samalla komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin viimeinen tällä kaudella. Mahtipontisessa puheessa vedottiin Euroopan vastuuseen “vastata historian kutsuun”, mutta näkymät olivat tulevaisuudessa. Ennen kaikkea von der Leyen enteili unionin laajentumista ja sen mukanaan tuomia sisäisiä uudistumistarpeita. Hieman yllättäen komission puheenjohtaja piti puheen alussa väkevän osuuden tasa-arvosta ja sen edistämisestä.

Komission ensimmäisenä naispuolisena puheenjohtajana von der Leyen piti neljä vuotta sitten aloittaessaan yhtenä tärkeänä tavoitteenaan naisten oikeuksien edistämisen. Tällä kaudella onkin saatu neuvoteltua jo mm. naisten edustusta hallintoelimissä koskeva direktiivi sekä palkkauksen läpinäkyvyyttä koskeva direktiivi. Tällä hetkellä kolmikantaneuvotteluissa on sääntely naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta, jonka odotetaan valmistuvan ennen joulua.

Palkka-avoimuuden direktiivi edellyttää yrityksiä muun muassa raportoimaan palkkaeroistaan ja määrittelemään oikeudenhaun kanavat työntekijälle, joka kokee joutuneensa palkkasyrjinnän kohteeksi. Lähtökohta on, että samasta työstä on maksettava sama palkka, sukupuolesta riippumatta.

Hallituskokoonpanoihin keskittyvä direktiivi puolestaan linjaa, että vuoteen 2026 mennessä pörssiyhtiöiden hallituksissa tulee olla vähintään 40 prosenttia aliedustettua sukupuolta. EU:n suurimpien listautuneiden yhtiöiden hallituksissa alle kolmannes on parhaillaan naisia.

Puheessa nousi myös EU:n vuosia kestäneen Istanbulin yleissopimuksen ratifiointi. Sopimus velvoittaa luomaan lainsäädäntöä, jolla naisiin kohdistuvan väkivallan tekijöitä voidaan asettaa syytteisiin muun muassa perheväkivallasta, henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, pakkoaborteista ja avioliitossa tapahtuvasta raiskauksesta.

Istanbulin yleissopimuksen käsittely venähti nolosti, sillä sopimus tuli voimaan 2014 ja se allekirjoitettiin EU:n toimesta 2017, mutta sen ratifiointi tyssäsi joidenkin jäsenmaiden vastustukseen. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2015. Vihdoin tänä kesänä myös EU onnistui ratifioimaan sopimuksen. Loppukaudella naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttuvan komission lakiesityksen odotetaankin pääsevän maaliin ja tässä yhteydessä von der Leyen painotti lainsäädäntöön nostettavaa perusperiaatetta: EI tarkoittaa EI!

Istanbulin sopimuksella on myös kytkentä EU:n laajentumiseen, koska sen ratifiointia odotetaan uusilta jäsenmaakandidaateilta. Tästä Ukraina otti jo viime vuonna nopeasti EU-jäsenyyshaun yhteydessä koppia ja ratifioi sopimuksen viime kesänä.

Komission nykyiselle puheenjohtajalle voidaan antaa kiitosta määrätietoisesta naisten aseman ja tasa-arvon edistämisestä. Tehtävää vielä riittää, sillä tasa-arvotyössä ja naisten oikeuksissa on menty myös taaksepäin, kuten Puolan aborttikysymyksissä. Kun eurovaaleihin on aikaa noin 300 päivää, toivon että myös tasa-arvoteemat nousevat eurovaalien keskusteluihin yhdeksi teemaksi.

Elsi Katainen
Euroopan parlamentin jäsen

EtusivuAjankohtaistaAvain-blogiNaisten asema vahvasti läsnä EU-pöydissä