Kokonainen elinkeino vaikeuksissa, hallitus istuu toimettomana?

Lintuinfluenssan leviäminen turkistarhoille on vakava paikka monella tavalla. Lintuinfluenssan tarttuminen turkiseläimiin aiheuttaa ymmärrettävää huolta viruskannan muuttumisesta siten, että riski ihmisille haitallisen kannan kehittymiseen kasvaa. Ruokaviraston 1. elokuuta tekemän hallintopäätöksen mukaan kaikki minkit on lopetettava niillä tiloilla, joilla lintuinfluenssaa on havaittu. Kettujen ja supikoirien lopettamisesta päätetään tapauskohtaisesti.

Lintuinfluenssan aiheuttamaa yleistä huolta väheksymättä tulisi ottaa huomioon myös turkiselinkeinon harjoittajat ja lopetusmääräyksestä saatavan ”tapporahan” oikeudenmukaisuus. Suomalainen turkistuotanto on ollut ja on hyvin tarkan seurannan ja valvonnan alla. Ala toimii markkinaehtoisesti ja tiedostaa hyvin siihen kohdistuvat riskit, mutta tällaiset poikkeustilanteet pitäisi jo kyllä valtiovallankin huomioida, kuten tapahtui edellisen hallituksen kaudella.

Turkiselinkeino joutui suuriin vaikeuksiin ensin koronapandemian ja Venäjän aiheuttaman hyökkäyssodan seurauksena. Näihin haasteisiin Marinin hallitus osaltaan vastasi keskustalaisministerien vahvasti vaikuttaessa ja hallitus tuki vaikeuksiin ajautunutta elinkeinoa historiallisen vahvasti – vaikka turkistarhauksesta oltiin Marinin hallituksen piirissä montaa mieltä.

Mutta nyt hallitus ei reagoi mitenkään. Maa- ja Metsätalousministeri Sari Essayah kertoi haastattelussa, ettei hallituksessa olla valmisteltu tai edes keskusteltu mistään tukitoimista. Kaikkien minkkien lopettaminen kaikilta lintuinfluenssatartuntoja saaneilta tiloilta tekee kertaheitolla tyhjäksi turkisyrittäjien vuosien työn mm. jalostuksen osalta. Ruokaviraston päätös voidaan rinnastaa korona-ajan sulkuihin ja siitä seuranneille yrityksille koronarajoituksista aiheutuneisiin ansionmenetyksiin. Silloin hallitus sentään toimi ja viranomaispäätöksistä aiheutuneita ansionmenetyksiä korvattiin.

Moni turkistarhayrittäjä on jo ikääntynyt ja heidän toimeentulonsa ja tulevaisuus näyttävät nyt synkältä. Moni turkistarha on myös paikallisesti merkittävä työllistäjä, niin suoraan kuin välillisesti. Elinkeinon loppuminen olisi todella vakava isku monille perheille. Lisääntynyt työttömyys ja vähentyvät verovarat aiheuttaisivat pienissä kunnissa samaa tuhoa kuin tehtaan lopetus suuremmilla paikkakunnilla. Näihin muutoksiin olisi olemassa valmiita tukitoimintoja, kuten rakennemuutostuki, mutta hallitus piiloutuu nyt täysin virastojen tekemien virkamiespäätösten taakse.

Eläintautilain mukaan Ruokaviraston päätöksellä lopetetuista tarhaeläimistä korvataan niiden tarhaajille eläinten käypä arvo. Korvaus ei ole oikeudenmukainen, jos päätöksillä tehdään lähes mahdottomaksi laillisen elinkeinon harjoittaminen jatkossa – markkinat ja kuluttajien asenteet lopulta ratkaiskoot turkistaloudenkin kohtalon. Mutta tässä kriisitilanteessa arvoa pitää antaa sille työlle, joka on tehty vuosikymmenten kuluessa niin paikallisesti merkittävänä työllistäjänä kuin maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä.

Tuija Leivo-Rintakorpi

varapuheenjohtaja
Suomen Keskustanaiset ry.

varapuheenjohtaja
Keski-Pohjanmaan Keskustanaiset