Näyttelijä Outi Mäenpää otti hiljakkoin – omaan kokemukseensa perustuen – kantaa merkittävään yhteiskunnalliseen ongelmaan. Vasta 59-vuotias näyttelijä, jolla pitäisi olla monia työvuosia edessään, kertoi, että hänen ikäisensä nainen ei saa enää kunnon rooleja. Yhtäkkiä hänestä on tullut näkymätön, kun samanikäiset ja vanhemmat mieskollegat loistavat tähtirooleissa. Muutkin esillä olemisesta elantonsa saavat naiset ovat kuvanneet ilmiötä siten, että ensin tila alkaa vaivihkaa kaventua ja vapaalla ammatinharjoittajalla keikat vähentyä, kunnes lopulta seinä tulee kokonaan vastaan. Kukaan ei oikeastaan ota asiaa puheeksi, se vain tapahtuu kuin luonnonlaki. Siksi onkin hienoa, että Mäenpää nosti aiheen keskusteluun, antoi sille kasvot.
Koko tietoisen ikäni olen tehnyt työtä naisten aseman ja näkyvyyden parantamiseksi. Iloitsin siitä, miten viime eduskuntavaaleissa ja hallitusta nimitettäessä nuoret naiset mursivat lasikatot ryminällä. Nyt on valitettavasti käymässä niin, että nuorten läpimurto pyyhkäisi politiikan huipulta keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset lähes tulkoon kokonaan. Outi Mäenpään esille nostama ”näyttämöltä häviäminen” toistuu politiikassa. Kuitenkin ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa edelleen, ja koska naisten eliniänodote on miehiä korkeampi, seniorinaisia on väestöstä suhteellisesti paljon. Terveet ja energiset yli 65-vuotiaat eivät halua joutua yhteiskunnan marginaaliin.
Toisin kuin vuosikymmeniä sitten, aktiivisimman työelämän ja siitä vetäytymisen väliin saattaa jäädä pitkähkö ajanjakso, jolloin voisi tehdä vaikka poliittisen uran, perustaa yrityksen, mentoroida ammattiuransa alussa olevia, osallistua monin eri tavoin ja omin aikatauluin. Uskon siihen, että eläkeiän nostaminen ja seniorien työntekoa helpottavat veroratkaisut muokkaavat asenteita oikeaan suuntaan.
Hyväntahtoisessa ja rohkaisuksi tarkoitetussa toteamuksessa ”60 on uusi 40” on piiloagenda, jonka mukaan ikääntyminen kaikessa vääjäämättömyydessään olisi kuitenkin negatiivinen asia. Onko kuusikymppisellä oltava nelikymppisen olemus ja identiteetti, jotta kelpaisi? Tai että kokemusta sopii olla vuosikymmenten ajalta, kunhan muutoin lähtee nuorten mukana karting-radalle. Miksei ruuhkavuosien jälkeinen kolmas elämä voisi olla uusi mahdollisuus niin sitä elävälle kuin koko yhteiskunnalle?
Tässä on tilausta myös Suomen Keskustanaisille. Meidän on pidettävä monimuotoisuutta ja yhteenkuuluvuutta toimintamme ohjenuorina. Meidän on puhuteltava kaikenikäisiä, erilaisin taustoin ja osaamisprofiilein varustettuja naisia. Monimuotoisuuden on näyttävä ulostuloissa ja politiikassa. Meidän on tarmokkaasti vastustettava usein naisiin kohdistuvaa ikäsyrjintää. Tämä ei ole nuorilta pois, pikemminkin päinvastoin. Kun kaikenikäiset naiset pysyvät näkyvillä, ikääntyminen ei ole enää pelottava asia.
Nyt olisi tilaa seniori-influensserille.
Päivi Mononen-Mikkilä
varapuheenjohtaja
Suomen Keskustanaiset