Hannele Pokka: Veli ja veljenpoika

Velka on veli otettaessa – veljenpoika maksettaessa. Tämä vanha suomalainen sananlasku ei ole pitänyt paikkaansa enää pitkiin aikoihin. Suomalaisten velkaantumistilastoja katsellessa voi todeta, että velasta on tullut kuin avio- tai avopuoliso, jonka kanssa eletään niin myötä- kuin vastamäet.

Tilastokeskuksen tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset velkaantuvat nopeasti. Asuntokunnilla oli viime vuonna velkaa yhtä paljon kuin oli käytettävissä olevia tuloja. Mikään yllätys ei ole, että velkaisimpia ovat nuoret asuntolainaa ottaneet kotitaloudet. 25-34-vuotiailla velkaa oli lähes kaksi kertaa niin paljon kuin heillä oli tuloja.

Olin oikeusministerinä silloin, kun edellinen suuri lama iski suomalaisiin 1990-luvun alussa. Yhtäkkiä yli puoli miljoonaa suomalaista oli työttömänä. Ylivelkaantuminen saattoi koskettaa jokseenkin ketä tahansa, Vaikeuksiin joutuivat työtä vaille jääneet, kahden asunnon loukussa sinnittelevät sekä lukuisat takaajat ja yrittäjät. Yhteiskunta pyrki toimimaan nopeasti. Paljon vahinkoa ehti kuitenkin tapahtua ennen kuin velkajärjestelylaki tuli voimaan vuonna 1993. Lain voimassaoloaikana yli 100 000 suomalaista on kohtuullisella maksuohjelmalla selviytynyt veloistaan. Lamasta päästiin aikanaan eroon, mutta sen vaikutukset tuntuvat yhä ihmisten elämässä.

Säästäminen oli pitkään Suomessa kunniassa, mihin viittaa alussa siteeraamani suomalainen sananlasku. Nyt velanotto on tullut lähes tulkoon pakolliseksi kulutusyhteiskunnassa, joka tähtää nopeaan taloudelliseen kasvuun. Suomalaisten velkaantuminen on lisääntynyt talouskasvun vuosina koko 2000-luvun. Nyt velkaannutaan enenevässä määrin kulutusluotoista. Erityisesti pikavipit ovat olleet helppoja saada, mutta kalliita maksaa takaisin.

Ajan henkeä kuvaa hyvin, että nuoret eivät halua ottaa opintolainaa, mutta pikavippi on ihan ok. Onneksi lainsäätäjä on ryhtynyt sääntelemään tarkemmin pikavippien myöntämistä.

Toissasyksynä Suomeenkin iskenyttä talouskriisiä on pyritty hoitamaan vahvemmalla valtion otteella kuin 1990-luvun lamaa. Työttömyyden kasvu ei ole riistäytynyt käsistä, mutta korkealla ne silti ovat. Moni suomalainen on mitoittanut tulonsa ja velkansa niin tarkasti, että muutos elämäntilanteessa kuten työttömyys, sairaus tai avioero voivat aiheuttaa henkilökohtaisen katastrofin.

Jää miettimään, pystyykö julkinen valta vieläkään tarpeeksi auttamaan suomalaisia akuuteissa talousongelmissa. Ainakin talous- ja velkaneuvontaan on joka paikassa Suomea aivan liian pitkät jonot ja odotusajat.

Kirjoittaja on oikeustieteen tohtori, joka työskentelee ympäristöministeriössä kansliapäällikkönä.