Suomen Keskustanaisten kunniapuheenjohtaja, ministeri, kansanedustaja emerita Sirkka-Liisa Anttilan juhlapuhe Keskustanaisten 80-vuotisjuhlahetkessä Alavuden Tuurissa 19.6.2021

Kunnioitetut juhlivat Keskustanaiset, puheenjohtaja ministeri Annika Saarikko, järjestön uusi puheenjohtaja, entiset puheenjohtajat. ministerit, kansanedustajat, rakkaat aatesiskot!

Maalaisliiton naisjärjestön perustaminen

Kaunis kiitos tästä suuresti arvostamastani kutsusta saada puhua järjestömme 80-vuotisjuhlahetkessä.

Maailman radikaalien eduskuntauudistus vuonna 1906 antoi täydet poliittiset oikeudet naisille ja miehille, siis äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden. Tämä nosti keskusteluun keväällä 1907 tarpeen oman naisjärjestön perustamisesta.
Tampereen puoluekokouksessa 1908 Maalaisliiton ensimmäinen naiskansanedustaja opettaja Hilma Räsänen sanoi, ettei ”mitään erikoisia naisjärjestöjä tarvita”. Pyrkimykset puolueen naisten oman organisaation perustamisesta torjuttiinkin pitkälti naisten toimesta.

Huhtikuun 25. päivä 2021 tuli kuluneeksi 80 vuotta Maalaisliiton Naisten neuvottelutilaisuudesta eduskuntatalossa. Tästä kokoontumisesta käynnistyi virallisesti Maalaisliiton Naisten oman järjestön perustaminen. Kansanopiston johtaja Hilda Löfman-Koponen avasi kokouksen korostaen voimakkaasti naisten yhteistoiminnan tärkeyttä. Elettiin erittäin vaikeita sodan jälkeisiä vuosia. Ne suuret odotukset, jotka nyt odottavat, vaativat naisten nykyistä suurempaa aktiivisuutta ja vaativat sitä myös meiltä maalaisliittolaisilta naisilta.

Perustetun Maalaisliiton Naiset järjestön valtuuskunta kokoontui puoluekokouksen yhteyteen Helsinkiin kesäkuussa vuonna 1942. Tässä kokouksessa pitkän ja perusteellisen keskustelun jälkeen hyväksyttiin sekä naisjärjestön säännöt että ensimmäinen ohjelman julistus.

”Sota-aika ja käymämme tuotantotaistelu ovat entistä selvemmin todistaneet maalaisväestön ja erikoisesti maalaisnaisten merkityksen kansamme elämälle miestemme ollessa taistelemassa maan ja kansan vapauden puolesta. Naiset ovat yksin joutuneet selviytymään maataloustuotantokamppailuista, jonka tuloksista on riippunut suurelta osin kansamme olemassaolo. ”

Naisjärjestön toiminta käynnistyi – naiset vaikuttajina puolueessa

Sotien jälkeen naisten toiminta aktivoitui. Naiset korostivat naisten ja miesten välisen yhteistoiminnan ehdotonta tärkeyttä. Edellä kerrottua Maalaisliiton Naisten syntyhistoriaa me nyt tässä järjestön 80-vuotishetkessä muistelemme suuresti kiitollisena niille sukupolville, jotka ovat ennen meitä tienraivaajina aatteemme vahvalle perustalle rakentaneet Suomen suurimmaksi nousseen poliittisen naisjärjestön. Nämä tienraivaajanaiset ovat kertoneet kokemuksistaan esimerkiksi valtuustoryhmän kokouksissa. ”Alkuaikoina piti tiukasti vaatia itselleen oikeutta saada puheenvuoro kokouksessa” kertoi 40 vuotta valtuustossa toiminut kärköläinen emäntä Lea Kymäläinen minulle viime kesänä.

Naiskansanedustajien määrä eduskuntaryhmässämme oli pitkään 1-2 edustajaa. Varsinainen harppaus tehtiin vuonna 1983, jolloin naisia valittiin yhdeksän ja vuonna 1991 veret seisauttavissa vaaleissa Keskustan 55 edustajasta meitä naisia oli 15, se on 27 prosenttia ryhmästä. Keskustanaisten osuus päättävissä elimissä lisääntyi muita hitaammin johtuen puolueessamme muita puolueita pidempään vallinneesta miesten hegemonian perinteestä, patriarkaalisesta suhtautumisesta naisten asemaan, vaikka Maalaisliitto/Keskusta on ollut sosiaalisissa uudistuksissa radikaali uudistuspuolue.

Milloin saamme ensimmäisen maalaisliittolaisen naisministerin? Tästä kysymyksestä naisjärjestön pj Aino Luostarinen neuvotteli pääministeri Urho Kekkosen kanssa vuonna 1950. Ensin tuli lupaus Kerttu Saalastin valitsemisesta mutta pääministeri tulikin toisiin aatoksiin. Kolme vuotta myöhemmin vuonna 1953 Vieno Simosesta tuli sosiaaliministeri ja Kerttu Saalastista opetusministeri neljä vuotta myöhemmin.

Varainhankintaa ja Avain-lehden perustaminen

Avain-lehden julkaisemisesta naisjärjestö teki päätöksen 24.04.1949. Alkuun lehteä julkaistiin kiertokirjeenä kerran kuukaudessa. Kansanedustaja, puoluesihteeri Martti Miettunen varoitti naisia lähtemästä niin suureen tehtävään. Sisukkaat naiset eivät luovuttaneet. Toiminnanjohtaja Alma Mäkelä kirjoitti ensimmäisessä kesäkuussa vuonna 1949 ilmestyneen Avaimen pääkirjoituksessaan ”Avaimen toivomme osaltaan auttavan maaseudun naisia saamaan yhteiskunnallista tietoutta, jota me välttämättä tarvitsemme vapautuaksemme siitä jatkuvasta syytöksestä, ettemme täytä velvollisuuttamme äänioikeutettuina”.

Tämän edustajakokouksen toimintakatsauksessa kerrotaan Avain-lehden tilaustuottojen laskeneen. Tässä kohtaa kannustan selvittämään mahdollisuutta tehdä Avaimesta jäsenlehti.

Puoluetoiminnassa varainhankinta, toiminnan rahoittaminen on ollut aina pysyvä haaste. Naiset ovat ratkaisseet tämän ongelman sinnikkäällä keräys- ja talkootyöllä, myyjäisillä yms. Aloittaessani Keskustanaisten puheenjohtajana 1994 keväällä, oli iso pino laskuja mutta ei ollutkaan tilillä rahaa. Hankimme muun muassa tauluja myyntiin, niiden tuotolla saimme 19 000 markkaa rahaa. Muistan hyvin työhuoneeni eduskunnassa olleen taulukauppa! Toki paljon muutakin tehtiin talouden tasapainottamiseksi. Vaaliavustustakin naisjärjestö kykeni jo vuonna 1999 eduskuntavaaleissa maksamaan naisten piireille ehdokkaiden markkinointiin.

Maalaisliiton Naisten toiminnassa sotien jälkeen korostui voimakkaasti kotien ja perheiden elämän helpottamiseksi tehty työ. Järjestettiin maksuttomia lomaleirejä maaseudun ylirasittuneille, suurperheellisille naisille. Lomaleirillä äideille annettiin ruoan, levon ja liikunnan lisäksi myös henkisiä virikkeitä. Naiset järjestivät myös kotiaputoimintaa heikossa taloudellisessa tilanteessa maaseudulla asuville vanhuksille, koska silloinen sosiaali- ja terveydenhuolto oli puutteellinen. Emäntien kulttuuripäivistä tuli hyvin suosittu jokavuotinen tapahtuma.

Naisten poliittisten valmiuksien vahvistamiseksi järjestettiin koulutusta. Perustettiin Ruotsin sisarpuolueelta saadun mallin mukaisia opintopiirejä perehdyttämään naisia kuntapolitiikkaan. Yhdistettiin opinnot ja virkistystoiminta hyvin suosituiksi koulutustapahtumiksi.

Keskustanaiset ajoivat lasten kotihoidon tuen

Keskustanaiset tekivät valtavan työn, aluksi äidinpalkkajärjestelmän nimellä, sitten pienten lasten kotihoidontuen saamiseksi yhdeksi lastenhoitomuodoksi. Ensin kerättiin adressi – muistaakseni 16 000 nimeä, puolueen omille päättäjille saadaksemme koko puolueen ajamaan kotihoidontukea yhdessä. Lasten päivähoitoratkaisun moniarvoisuudesta käytiin vuosia kiistaa Keskustan ja vasemmiston välillä. Kotihoidontuki saatiin alkuun kokeiluna vuonna 1976, kun keskiryhmien vähemmistöhallitus otti sen vuonna 1977 budjettiin. Väittely kotihoidontuesta jatkui vuosia. Lakisääteisestä kotihoidontuesta Keskusta teki hallituskysymyksen 1983 syksyllä budjettiriihen yhteydessä. Hallitus antoi asiasta esityksen vuonna 1984 ja laki astui voimaan vuoden 1985 alusta.

Uudistuksen perustarkoitus oli antaa perheille itselleen aito valinnanvapaus eri hoitomuotojen välillä eikä suinkaan asettaa niitä vastakkain. Perhebarometrin mukaan yli 80 prosenttia perheistä käyttää jossain vaiheessa kotihoidon tukea ja pitää tärkeänä mahdollisuutta saada valita eri hoitomuotojen välillä. Monien tutkimusten mukaan lapsilla on kova aikuisen ihmisen ajan nälkä. Siksi tarvitaan työ- ja perhe-elämän joustavampaa yhteensovitusta. Tätä joustoa pitää hakea yhdessä työmarkkinajärjestöjen pöydässä.

Oma tavoiteohjelma

Järjestömme 20. edustajakokous kesäkuussa Turussa 1985 hyväksyi ensimmäisen oman erillisen laaja-alaisen tavoiteohjelman ” ihmisen ja elämän puolesta” tuleville vuosille. Tavoiteohjelma oli hyvin konkreettinen. Edustajakokousten pitäminen kaksipäiväisenä ja erillään puoluekokouksesta on osoittautunut hyvin toimivaksi. Naisten kiinnostus poliittisiin naisjärjestöihin lisääntyi merkittävästi syystä, että tasa-arvokysymykset eivät olleet 1970-1980 -luvuilla edistyneetkään odotusten mukaisesti. Naisjärjestö vaatikin omaa puoluetta ottamaan tiukemman kannan tasa-arvokysymysten edistämisessä.

Tämän edustajakokouksen poliittinen ohjelma-asiakirja on konkreettinen, aikamme ja tulevaisuuden haasteisiin pureutuva. Se on hyvä perusta seuraavien vuosien toiminnalle.

Keskustanaiset ovat nostaneet esille matalapalkka-alojen ansiotason hitaan kehityksen. Tämä ongelma meillä on edelleenkin. Työmarkkinapöytään tarvitaan enemmän solidaarisuutta itsekkyyden sijaan. Ratkaisun avaimet ovat tänäkin päivänä työmarkkinajärjestöillä. Paikallisessa sopimisessa olisi tärkeää saada aikaan tarvittavaa joustavuutta, jota käytetään yhdessä sopien ei sanellen.

Keskustaliikkeessä toimii 700 paikallisyhdistystä, joissa naiset ovat vahvasti mukana. Heillä on edustusoikeus Keskustanaisten kokouksiin aina edustajakokouksiin asti.

Hyvät juhlivat Keskustanaiset!
Rohkaisen rakkaat naiset meitä kaikkia keskinäisen lojaalisuuden kasvattamiseen. Tässä meillä on edelleenkin asennekasvatustyötä tehtävänä. Kaikissa naisjärjestötehtävissäni olen aina kannustanut ja kannustan nytkin teitä rakkaat keskustanaiset tekemään aitoa yhteistyötä, keskinäinen solidaarisuus on tärkein hyvän luottamuksen rakennuspuu politiikassa. Miehet osaavat senkin taidon erinomaisesti.

Naisten menestyminen politiikassa onnistuu parhaiten yhdistämällä voimamme ja tukemalla toinen toisiamme niin vaaleissa kuin poliittisten tavoitteiden ajamisessa.

Naisjärjestöään tämä kansanliike tarvitsee tulevaisuudessakin. Keskusta on puolueperhe, jossa naisilla on keskeinen rooli huolehtia kodeille, perheille ja lapsille tärkeiden asioiden kehittämisestä. Naiset arjen asiantuntijoina tietävät nämä tarpeet parhaiten. Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko on kiitettävästi nostanut keskusteluun kodin ja perheen hyvinvoinnin merkitystä koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa samoin huostaanotot, jopa nuorten väkivaltaisuus. Alkoholin ja huumeiden käyttö on kasvava ongelma. Hyvinvointiyhteiskuntamme ei enää olekaan kaikille totta.

Näiden ongelmien ratkaisemisessa meillä naisille on iso työsarka. Tämän päivän yhteiskuntamme aivan huutaa yhteisöllisyyttä, toinen toisistamme välittämistä, heikommista huolehtimista siis yhdenvertaisten elämän edellytysten rakentamista.

Nämä asiat tulevat meitä vastaan kunnissa ja kuntayhtymissä uuden valtuustokauden alkaessa. Keskustan ansiota tässä hallituksessa on muun muassa perhevapaauudistus, joka säilyttää pienten lasten kotihoidontuen sekä samalla perheiden valinnanvapauden. Perheet ovat parhaita asiantuntijoita omien lastensa hoidon järjestämisessä. Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin mutta ongelmat ovat kasvussa.

Yhteiskuntamme henkinen ja hengellinen ilmapiiri, monien arvojen romuttuminen on johtanut itsekkyyden vahvaan kasvuun yhteiskunnassamme. Olen itse kasvanut kristillisessä kodissa ja saanut sieltä elämälleni vahvan perustan. Tämä vahvasti arvoihin ja aatteeseen rakennettu perusta puuttuu tai on hukassa tänä päivänä liian monelta aikuiselta ja nuorelta.

Samaan aikaan mediamaailma on täynnä seksismiä, jota tihkuu kaikessa mahdollisessa yhteydessä. Herkässä iässä olevat lapset ja nuoret ovat ihmeissään tästä tiedonvirrasta, joka saattaa jopa horjuttaa heidän itsetuntoaan. Keskustelu ihmisen sukupuolesta on mennyt överiksi nuorten ahdistuessa tällaisesta tiedonvirrasta. Ihmisen perusoikeus on oma sukupuoli, jonka syntymässä saamme. Miksi emme anna lastemme kasvaa rauhassa? Tätä korostavat monet alan asiantuntijat. Miksi tällä tiedonvirralla horjutamme lasten ja nuorten oikeutta omaan sukupuoleensa? He, joilla on ongelmia ovat oikeutettuja saamaan asiaan hoitoa ja avun. Jokaisella on yhtäläiset ihmisoikeudet.

Tässä ajassa on mitä suurin tilaus arvopohjaiselle keskustelulle. Tarkoituksena ei ole ketään syyllistää. Meidän on tärkeä kannustaa ihmisiä pohtimaan omia arvojaan, jotka ohjaavat meidän käyttäytymistämme sekä avaavat silmämme näkemään menossa olevan kehityksen ongelmat ja niiden juurisyyt. Ongelmat eivät tule ratkaistuksi pelkillä euroilla tai psykiatreilla. Niitäkin tarvitaan. Otetaan Keskustanaiset tämä edellä kertomani haaste vastaan, käynnistetään arvokeskustelu koko yhteiskunnassa pohtimaan arvojen merkitystä ihmisen elämässä.

Hyvät juhlivat Keskustanaiset!

Pohdin omien kokemusteni valossa naisten ja miesten yhteistyötä Keskustaliikkeessä. Muistan erittäin hyvin sen ajan, jolloin miehet kokivat Keskustanaisten järjestötyön eräänlaiseksi uhkaksi miesten politiikassa menestymiselle. Meidän naisten on ollut pakko tehdä paljon enemmän puoluetyötä tässä puolueperheessä osoittaaksemme olevamme päteviä ja osaavia. Koin tämän ihan henkilökohtaisesti tultuani valituksi isäpiirin puheenjohtajaksi syksyllä 1980. Kiersin kaikki piirimme 104 paikallisyhdistystä ja 24 kunnallisjärjestöä tutustuakseni jokaiseen ja kuunnellakseni ja kuullakseni, mitä haasteita ja tarpeita järjestöväellä on.

Se työ loi sen luottamuksen piirini järjestöväkeen, jolla pystyin toimimaan. Jouduin hankkimaan kovalla jalkatyöllä hyväksytyksi tulemiseni. Ilman luottamusta politiikassa tie nousee helposti pystyyn. Yhteistyö puolueen sisällä niin naisten, miesten kuin nuortenkin välillä on erittäin tärkeää ja menestymisemme elinehto.

Juhlimme tänään järjestömme 80-vuotista taivalta, joka on ollut tapahtumarikas ja työntäyteinen. Kiitämme kaikkia naisjärjestön puheenjohtajia ja hallituksia sekä henkilökuntaa. Te olette jokainen ollut tärkeä lenkki omalla paikallanne. Sinulle Ulla kauniit kiitokset neljästä vuodesta. Olit eduskunnan tasa-arvotyötä valmistelleen toimikunnan puheenjohtaja. Saamme olla ylpeitä saavutuksistamme ja omasta järjestöstämme, joka on kasvanut Suomen suurimmaksi poliittiseksi naisjärjestöksi viisaiden johtajiensa ja jäsentensä aktiivisella työllä.

Keskustanaisten suosio kulkee käsi kädessä Keskustan suosion kanssa mutta naiset voivat myös toimeen tarttuessaan luoda Keskustaan uuden kasvun. Uudet kuntavaalitulokset antavat aiheen miettiä syvällisesti, miten 80-vuotias järjestö saadaan uuteen nousuun puhuttelemalla nykyistä enemmän nuoria ja aikuisempia naisia. Miten saamme nuoret enenevästi mukaan nuorten toimintaan ja sieltä jatkamaan Keskustanaisiin. Tässä on haastetta uudelle puheenjohtajistolle ja koko naisjärjestölle. Kannustan tiivistämään yhteistoimintaa Keskustanuorten kanssa.

Lopuksi hyvät juhlivat naiset!

Keskusta r.p.:n ja sen naisjärjestön sitkeä työ itsenäisen Suomen rakentamistyössä on ollut erittäin merkittävä. Tästä meidän on hyvä itseämme muistuttaa ja olla siitä työstä aidosti ylpeitä. Olimme ratkaisemassa valtiomuodoksi tasavaltaa, rakensimme sovintopolitiikalla kansallissodan jälkeistä Suomea. Presidentti Kyösti Kallion sanat Nivalan kirkossa: emme ole valkoisia emmekä punaisia vaan isänmaataan rakastavia suomalaisia. Keskusta keskeisesti vaikutti uuden ulkopolitiikan rakentamiseen sotien jälkeen Paasikiven-Kekkosen linjalla. Suomen EY-jäsenyyden ratkaisu ja asemoitumisemme länteen tehtiin Keskustan johdolla.

Suomi isänmaamme on hyvä maa elää, tehdä työtä ja yrittää. Suomessa asuu maailman onnellisin kansa. Sodan käynyt sukupolvi veteraanit ansaitsevat syvän kunnioituksemme isänmaamme itsenäisyyden pelastamisesta. Kiitollisen mielin me Keskustanaiset lähdemme uudelle vuosikymmenelle. Toivotan sille matkalle paljon onnea ja menestystä ja ennen muuta uskoa ja luottamusta itseemme ja omaan tekemiseemme. Rakentakaa vahvaa yhteistyön siltaa Keskustanuorten kanssa. Nuorisossa on tulevaisuuden toivomme!