Oikeus turvalliseen kasvu- ja opiskeluympäristöön kuuluu jokaiselle lapselle. Opiskeluympäristöllä tarkoitetaan kouluyhteisöä ja fyysistä oppimisympäristöä, johon kuuluvat koulun tilat, opetusvälineet ja oppimateriaalit sekä rakennettu lähiympäristö ja ympäröivä luonto. Oppilaan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että hän tuntee kuuluvansa koulun ja luokan sosiaaliseen yhteisöön sekä kokee koulussa turvallisuutta ja luottamusta.
Turvallinen oppimisympäristö on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät. Hyvät ihmissuhteet kannustavat osallistumiseen, erilaisuuden hyväksymiseen ja vastuullisuuteen. Hyvä ilmapiiri edistää niin oppilaan kuin koko yhteisön oppimista, työskentelyä ja turvallisuudentunnetta.
Liian monelta lapselta ja nuorelta puuttuu elämästään turvallinen aikuinen. Kuraattorien, kuntien nuorisotyön ja kouluterveydenhuollon saumattaman yhteistyön tehtävänä on luoda henkistä turvallisuutta. Erityisesti pienillä maaseutupaikkakunnilla turvaudutaan edelleen liikaa ”meillä on kaikki hyvin” – ajatustapaan, eikä nähdä kokonaisuudesta yksilöitä ja heidän tarpeita yhtään sen paremmin kuin suurissakaan yksiköissä.
Fyysisessä oppimisympäristössä merkityksellisiä ovat terveet rakennukset ja oppimista edistävät tilaratkaisut. Koulutilojen suunnittelu sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyä varten edistää oppilaan aktiivista toimintaa, tutkimista ja kokeilua sekä oppilaskeskeisten työmuotojen ja tiedonhankintatapojen käyttöä. Tieto- ja viestintätekninen laitteisto tukee oppilaan monipuolista oppimista ja antaa oppilaalle työelämässä tarvittavia taitoja.
Myös oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa kaikille turvallisesta oppimisympäristöstä. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat ja tukevat oppilaita heidän onnistumisessa.
Suomen Keskustanaiset vaatii kunnilta panostusta kouluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseen ja turvallisuuden varmistamiseen. Resursseja on myös suunnattava ennakoivaan suunnitteluun ja säännölliseen harjoitteluun myös kriisitilanteiden varalta. Koulukuraattorien ja nuorisotyöntekijöiden määrää on lisättävä ja koulunuorisotyön asema on tunnustettava lapsia ja nuoria tukevana toimintana. Suunnitelmallisuudella vahvistetaan myös koulujen välistä hyvinvoinnin ja turvallisuuden verkostoa.