Suomen Keskustanaiset ry: Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn panostettava

Muistisairaudet ovat kansansairauksia ja ne aiheuttavat mittavia kustannuksia Suomessa. Arviolta 193 000 ihmistä sairastaa muistisairautta Suomessa ja noin 200 000 ihmisellä kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen vuosittain, ja tulevaisuudessa muistisairaiden määrä kasvaa Suomessa entisestään väestön ikääntyessä. Muistisairauksia todetaan eniten ikääntyvillä, mutta niitä esiintyy myös työikäisillä.
Muistisairaudet erityisesti ikääntyvässä väestössä aiheuttavat eniten terveydenhuollon sekä hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja ovat siten myös suurin näitä kustannuksia aiheuttava sairausryhmä. Muistisairauksiin ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa.
Muistisairauksien syntyä voidaan varhaisesta keski-iästä aloittaen ennaltaehkäistä muun muassa liikunnalla, terveillä, aktiivisilla ja monipuolisilla elämäntavoilla kuin myös sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä hoitamalla.
Suomen Keskustanaiset vaatii itse muistisairauden hoitamisen lisäksi entistä tehokkaampia resursseja muistisairauksien ennalta ehkäisyyn. Panostuksia muistisairauksien ehkäisyyn tarvitaan eri elämänvaiheissa, ja ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää huomiota jo äitiysneuvolassa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa sekä työterveyshuollossa ja ikäihmisten neuvolassa.
Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn tulee panostaa kaikissa ikävaiheissa tuomalla esille aivoterveyden merkitys ihmisen terveydelle. Riittävän unen, liikunnan sekä terveellisen ravinnon lisäksi tulee muistuttaa myös palautumisen tärkeydestä. Lisäksi kunnissa tulisi huomioida terveyttä edistävä ympäristö aivoterveyden edistämisessä ja muistisairauksien ennaltaehkäisyssä sekä pohtia, miten kolmannen sektorin kanssa voisi tehdä myös yhteistyötä.
Muistisairauksien seulontaa tulee toteuttaa työterveyshuollossa ja ikäihmisten neuvolassa. Perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa ammattilaisten osaamista muistisairauksista on lisättävä.
Muistihoitajien ja koordinaattorien koulutusta on lisättävä ja koulutukselle on asetettava laatukriteerit. Lisäksi ammattilaisten rooleja ja nimikkeitä on yhdenmukaistettava.
Muistisairauksien hoito- ja palvelujärjestelmän alkuvaiheisiin osaavien resurssien panostaminen näkyy myöhemmissä kustannuksissa kustannusten todennäköisenä vähenemisenä tai ainakin kustannusten nousupaineen taittumisena väestön ikääntymisen myötä tapahtuvan muistisairaiden määrän nopeasti kasvaessa tulevina vuosikymmeninä.