Kuntatoimintojen painopiste siirtyy palveluiden järjestämistä monipuoliseen kehittämiseen. Tämä antaa mahdollisuuden yhteisöllisyyden ja myös yritysten merkityksen kasvulle.
Kunnasta on muodostunut viimeisten vuosikymmenten aikana palveluautomaatti. Kunnan vastuulla on ollut lakisääteisten palveluiden järjestäminen, joista merkittävimpänä kokonaisuutena ovat olleet sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnan rooli muuttuu, kun tulevaisuuden kuntaa hahmotellaan rinnakkain sote-uudistuksen etenemisen kanssa.
Tulevaisuudessakin kunta vastaa monista suomalaisten arjessa tärkeistä palveluista, kuten vaikkapa peruskoulutuksesta ja liikuntapalveluista. Suurin muutos kytkeytyy siihen, että sote-palvelujen järjestämisvastuun poistumisen myötä kunnat vapautuvat toimimaan enemmän kehittämistehtävissä. Tämä korostaa luontevasti vuorovaikutussuhteita kunnan sisällä ja niiden kesken. Kunnasta tulee eräänlainen yhteisöjen yhteisö.
Kuntien käytännön työssä elinvoiman kehittäminen nostaa merkitystään. Kuntien rooli muuttuu enemmän pelinrakentajaksi. Yrittäjien lisäksi kolmas sektori ja esimerkiksi seurakunta sekä kuntalaiset tulevat tiukemmin mukaan ydinkuntaan. Tulevaisuuden kunta on erilaisten toimijoiden ja yhteisöjen tiivis yhteisö.
Vanhasta luopuminen tarkoittaa aina uuden syntymistä. Näin on myös tulevaisuuden kunnassa. Erityisesti yrityksille kuntien uudistuminen tarjoaa historiallisen mahdollisuuden nostaa profiiliaan.
Kuntien toimintakenttä on muotoutunut verrattain jäykäksi. Erilainen säätely tai valtionosuuksista sidonnainen rahoitusrakenne ovat tehneet kunnista myös keskenään hyvin samanlaisia. Tulevaisuuden kunnat voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen vahvasti siitä, kuinka ne alkavat kehittää toimintojaan.
Suhteet yrityksiin ovat olleet myös varsin hallinnollisia joko elinkeinopolitiikan tai hankintamenettelyjen kautta. Nyt yritykset voivat itse vaikuttaa vahvasti rooliinsa kunnan toimijoina ja kehittää itselleen sopivaa muotoa olla mukana kuntayhteisössä. Tähän työhön kannattaa orientoitua jo nyt.
Yritysten roolia tulevaisuuden kunnassa korostaa myös hankintalain meneillään oleva uudistus. Jo nyt paikallisuutta pystytään monin tavoin edistämään kuntien hankinnoissa. Lakiuudistuksen jälkeen pienten ja keskisuurten yritysten merkitys hankinnoissa kasvaa, mikä tukee osaltaan yritysten keskeistä asemaa tulevaisuuden kuntayhteisössä.
Tulevaisuuden kunta on ennen kaikkea asennemuutos. Uudistus syntyy vain, jos se paikallisesti tehdään. Vahva kuntien sääntely on saanut aikaan kulttuurin, jossa ylhäältäpäin tulevan ohjauksen merkitys on ollut suuri. Nyt vastuu kunnan tilasta, elinvoimasta ja tulevaisuudesta on vahvasti paikallisissa käsissä.
Valtion tasolla tehdään uudistuksia, jotka tukevat paikallista vastuunottoa ja harkintaa. Esimerkiksi kuntakokeilut ovat oiva tapa testata ja innovoida tulevaisuuden toimintatapoja.
Toivottavasti kuntalaiset laajasti joko suoraan tai esimerkiksi järjestöjen kautta osallistuvat kokeilujen ja niiden kautta kuntatoimintojen kehittämiseen.
Ennen kunnat olivat samanlaisia, kuin yhdestä muotista syntyneitä. Tulevaisuudessa erilaisuus on valttia. Erilaisuus on mahdollisuus, johon kannattaa nyt tarttua.
Elsi Katainen
kansanedustaja
Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja
Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän jäsen