Vähän hiilensidonnasta ja sen vierestä

Jos et vielä tiedä hiilensidonnasta mitään, niin olet kaiketi nukkunut koko koronapandemian ajan. Kaikki tuntuvat olevan hiilensidonnan ammattilaisia ja tietävän siitä ihan kaiken. Hiilipäästöt ovat kummallisen hyvin osattu laskea, mutta hiilensidontaa ei ole siinä samalla muistettu laskea ja ottaa huomioon laskelmissa.

Kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että metsä sitoo hiiltä voimakkaassa kasvussaan. Eihän ne muuten tuolta Euroopan Unionista niin innolla olisi tulossa suojelemaan Suomen metsiä. Suomen hyvätuottoiset metsät ovat ihan mainioita hiilensitojia. Jos yhtään ymmärrän oikein noita hiililaskelmia, niin metsä sitoo 4,4 CO2 ekv tn /ha. Parhaimmillaan hiilensidonta on 30–60-vuotiaassa puustossa, joten tasainen hyvä kehitysluokkajakauma on nyt entistäkin tärkeämpää. Suomalainen metsänhoito on nyt ansaitussa arvossaan ja toivottavasti tätä osaamista jaetaan myös muualle maailmaan.

Tässä on nyt kyse kuitenkin paljon suuremmasta ongelmasta, kuin mitä me suomalaiset voidaan yksinämme ratkaista. Siksi näihin talkoisiin tarvitaan muitakin, kuin me suomalaiset ja meidät metsät.

Yksi tikun nokkaan nostettu syyllinen ovat märehtijät. Toivottavasti olet jo ymmärtänyt, että märehtijä on nälänhädän pelastaja omalla erikoisella neljän mahan ruoansulatusjärjestelmällään. Märehtijä muuttaa meille ihmisille vaikeasti sulavan nurmen, käyttökelpoiseksi elintarvikkeeksi, lihaksi ja maidoksi. Varmuuden vuoksi vielä aukaistaan märehtijäeläimiä, ihan näitä tutumpia kaikki nautaeläimet, vuohet ja lampaat. Esimerkiksi naudalla on monta sukulaista, jotka ovat myös märehtijöitä. Ihan kuten meidän ihmisten sukulaisia ovat ne iki-ihanat apinat.

Märehtijä syö nurmea ja nurmi taas sitoo hiiltä selkeästi enemmän, kuin monet muut viljellyt kasvit. Lisäksi nurmikasvusto kasvaa hyvinkin haastavissa olosuhteissa ja erilaisilla maalajeilla. Meillä Suomessa on muun muassa luonnonlaitumia, joissa ei voisi mitään muuta kasvia viljellä tehokkaasti. Seuraava kysymys, miksi tehokkaasti? Jos halutaan olla ahkeria hiilensitojia, pitää kasvun olla täystiheä ja runsas. Hyvä nurmi sitoo tämän tietämyksen mukaan 2,9 CO2 ekv tn/ha ja vilja ja palkokasvit, kuten herne ja härkäpapu, 0,30 CO2 ekv tn /ha. Nurmen suurempi arvo perustuu sen monivuotisuuteen ja runsaaseen juuristoon. Mitä enemmän juuristo- ja kasvimassaa, sitä enemmän kasvi sitoo maaperään hiiltä yhteyttämisen kautta.

Nippelitieto: nurmessa on yleensä niin vahva juuristo, kuin maanpäällä näkyvä kasvusto. Mietipä sinimailasen maanpäällistä osaa, juurta on vähintään yhtä paljon.

Jos nyt poistaisimme kaikki eläimet tuotannosta ja siirtyisimme pelkkään ihmisravinnon tuottamiseen pelloilla, niin hiilensidonta heikkenisi. Suomessa on n.2,3 miljoonaa hehtaaria peltomaata, josta nurmituotannossa on yli 600 000 hehtaaria. Luonnonlaitumet vielä tähän lisäksi. Lisäksi nämä laiduntavat märehtijämme pitävät huolen biodiversiteetistä. Aika paljon katoaa lintuja, hyönteisiä ja kaikkia pikku ”öttiäisiä”, joita maaperässä vaeltaa. Mikäli märehtijät eivät enää laidunna ja nurmet tarjoa kotia runsaalle lajistolle Suomen luonnossa. Toki osa viljelyalasta voitaisi metsittää, sitä kautta lisätä hiilensidontaa, mutta muista huoltovarmuus.

Kaikessa korostuu sadonmäärä ja kasvipeitteisyys, vanhat kunnon kyntöaurat ovat nyt jo miltei kirosana. Tämä haastaa myös viljelijöitä viljelykierron entistä tarkempaan pohdintaan. Tätä on jo harjoiteltu vuosia ja vuosia, olemmehan alamme ammattilaisia. Luota nyt vähän viljelijöihinkin. Mikään vaan ei tapahdu sormia näpsäyttämällä, vaikka Elokapina kuinka istuisi Mannerheimintiellä. Nurmi on yleensä noin viiden vuoden juttu yhdellä lohkolla. Viljelykierto tilalla monesti liki 10 vuoden suunnitelma. Politiikassa tarvitaan nyt pidemmän aikavälin päätöksiä, ei täällä tilalla voida hyppiä kuukauden välein eri suuntiin.

Hiiltä sitova kasvusto syntyy hyvärakenteisella maaperällä, kun kaikki kasvutekijät ovat kohdillaan ja ammattilainen hoitamassa peltojaan. Ympäristötuki rajoittaa fosforin käyttöä reippaasti, ja on rajoittanut jo 25 vuotta. Tästä on seurannut muun muassa se, että maaperän fosfori on laskenut maanäytteistä seurattuna vuodesta 2001–2005 12,6 mg/l tasolle vuosina 2016-2020 9,7 mg/l. Kaikki kasvituotantoa lukeneet muistavat, että fosfori on kasvun tekijä, joka turvaa hyvää satoa. Tässä tulee jo mieleen taas vanha sanonta: kahden kauppa, on kolmannen korvapuusti. Vähän lisää fosforia viljelykiertoon voisi tuoda lisää hiilensitojaa eli satoa ja juuristoa peltoon. Tähän voisi oikeastaan tehdä jo kunnon tutkimuksen ja osoittaa maalainen yksinkertainen päätelmäni vääräksi tai oikeaksi.

Hiilensidonta on loppujen lopuksi taas maalaisjärjen tuotteistamista. Jospa nyt vaan hoidetaan jokainen oma tontti ensin kuntoon. Aloitetaan askel kerrallaan, hissi jätetään käyttämättä, kauppaan polkupyörällä sään salliessa. Ruoka ainakin 90 prosenttisesti kotimaista, kaupan ostos Appit auttavat tämän seurannassa. Vaatteiksi hankitaan ajatonta ja kestävää. Ja suositaan kotimaan matkailua.

Voihan sen överipihvin syödä vaan kerran vuodessa. Lihaa, kun voi kuluttaa monella tavalla. Tärkeintä olisi lopettaa ruokahävikki, mummon vanhat opit nyt vain käyttöön. Ei tehdä tästä liikaa vastakkainasettelua, samalla puolella tässä ollaan. Sekasyöjät, vegaanit, kaupunkilaiset ja maalaiset, kaikkien meidän pitää toimia.

Katsoin juuri meidän perheemme, kaksi aikuista ja lapset perheineen välillä kylässä, hiilijalanjälkilaskurin kaupan Appistä, meillä nyt 12 kuukauden hiilipäästöt 1622 kg CO2 e. Tavoittelen 1500 kg CO2 e seuraavaa 12 kuukautta eli vielä vähän lihaa pienemmälle ja jokunen auton tankkaus pois.

Muistetaan, että peilissä näkyy suurin hiilipäästäjä meidän elämässämme, korjataan sitä mitä voidaan oikeasti. Toista ei voi muuttaa, vain itseään ja omia asenteitaan. Nämä hajanaiset ajatelmat eivät ole tarkoitettu loukkaamaan ketään, vain kannustamaan ottamaan selvää asioista.

Sari Jussila

Kirjoittaja on Päijät-Hämeen Keskustanaisten varapuheenjohtaja, maatalouden ja eläintenhoidonopettaja Koulutuskeskus Salpauksessa, emolehmätilan emäntä, viiden lapsen äiti ja kahden lapsenlapsen mummi