TARVITTAESSA ME SUOMALAISET OLEMME VAHVOJA

Jo kolmatta vuotta jatkuvat poikkeusolot ovat kurittaneet meitä kaikkia suomalaisia. Ensin kohtasimme taudin, josta emme mitään tienneet ja jota jouduimme pakenemaan neljän seinän sisälle odottelemaan parempaa tietoa. Osoittautui, että emme olleet varautuneet riittävästi moiseen pandemiaan.

Monet asiat ovat kuitenkin johtaneet tähän: elämäämme ei enää ulkoa päin rajoiteta. Meitä ohjeistetaan ja tilannetta seurataan koko ajan, mutta saamme ja osaamme jo käyttää omaakin harkintaamme suhtautumisessamme elämiseen, liikkumiseen ja yleisötapahtumiin. Ei ole huono asia, että käsien pesusta ja maskin käytöstä on tullut osa arkeamme, tarvittaessa.

Omavaraisuus tarkoittaa, että pystymme itse tuottamaan sen, mitä omassa taloudessamme tarvitsemme. Huoltovarmuuskeskuksen sivulta voi lukea, että ”hyvin harva yhteiskunta on nykyisin enää omavarainen. Riippuvuutta on yleisimmin energiatuotteista, korkean teknologian tuotteista, pitkälle jalostetuista raaka- ja apuaineista jne.” Viime vuosikymmeninä esimerkiksi Suomessa omavaraisuutemme on laskenut lähes kaikilla tuotannonaloilla.

Kuten pandemiankin hyökätessä, Venäjän aloitettua yltiöpäisen sodan Ukrainaa vastaan monet arkipäivän asiat saivat uudet mittasuhteet ja keikahtivat päälaelleen. Omavaraisuus, huoltovarmuus ja puolustuskykymme päätyivät pikaisesti uudelleen arvioitaviksi.

Pohjoisena ja harvaan asuttuna maana olemme hyvin riippuvaisia lämmöntuotannosta, liikennepolttoaineista ja sähköstä, emmekä pysty itse kasvattamaan kaikkea tarvitsemaamme ruokaa. Olemme olleet olosuhteiden pakosta tuontienergian varassa. Euroopan sisällä käydyt neuvottelut ja julkilausumat ovat kuitenkin osoittaneet, että asemamme muihin Euroopan maihin nähden ei ole huono. Olemme Venäjän naapuri, mutta emme ole olleet niin riippuvaisia Venäjän energiavaroista kuin muutamat isot Euroopan valtiot.

Meillä on onneksi rakennettu ydinvoimaa, eikä sen käytöstä ole haluttu luopua, kuten monissa maissa on tehty. Tuuli- ja aurinkovoimaa on varaa lisätä vielä huomattavasti. Yhä enemmän huomio kiinnittyy myös energiapuuhun ja kiellettyjen listalle ajetun turpeen hyödyntämiseen. Meidän ei kannata näännyttää itseämme hirttäytymällä utopistisiin ilmastotavoitteisiin. Todellinen uhka ilmastolle ovat fossiiliset polttoaineet, joista Eurooppa pyrkii nyt kiivaasti eroon, mutta joiden käyttö Aasiassa lisääntyy Venäjän energiamyynnin siirtyessä sinne.

Miten sitten selviämme ensi talven yli? Me suomalaiset olemme parin sukupolven ajan saaneet elää hyviä aikoja. Mutta sitä ennen vaikeat ja erittäin vaikeat ajat seurasivat toinen toistaan. 2020-luvulla meillä on kaikkien aikojen parhaat lähtökohdat kohdata vaikeuksia.

Suomessa valtaosalla väestöstä on hyvä asunto. Meitä neuvotaan alentamaan huoneiden lämpötilaa esim. kahdella asteella, mikä ei terveille ja liikkuville ihmisille tuota vaikeuksia. Ulkolaiset kuulemma ihmettelevät, miten ohuissa vaatteissa olemme talvella sisätiloissa. Ehkä tulevina talvina voimmekin sisätiloissa käyttää korona-aikana kudottuja norjalais- ja islantilaisvillapaitoja.

1970-luvun energiakriisin jälkeen meitä ei ole kehotettu säästämään polttoaineita tai sähköä. Sen sijaan kaikki mahdolliset laitteet käyvät akulla, sähköllä lämmitetään, valoja käytetään sisällä ja ulkona tunnelman luojina, bensan hinta ei ole rajoittanut autoilua ja ulkomaanlentoja rajoitti vain pandemia. Kasvavat sähkölaskut saavat huomiomme kiinnittymään myös säästömahdollisuuksiin. Niitä jokainen meistä halutessaan löytää.

Ruoka on vuosikausia ollut aliarvostettua. Inflaatio ja Venäjän sodan aiheuttama ruokakriisi on nostanut sen puheenaiheeksi ja sitä kautta sille kuuluvaan arvoon. Ruoka, asuminen ja työmatkakulut ovat meille välttämättömyys, mutta arkielämässämme on useimmilla meillä myös kulutuskohteita, joita ilman voimme tiukkana aikana tulla toimeen. Jos menoja on hankalaa hallita, kannattaa säästää kassakuitit ja tutkia, olivatko kaikki ostokset sellaisia, joita ilman ei tule toimeen. Olemme tottuneet myös säästämään pahan päivän varalle. Nyt voisi olla aika hiukan raottaa sitä sukanvartta.

Jokaisen elämäntilanne ja olosuhteet ovat erilaiset. Suomessa on kuitenkin sosiaaliturvajärjestelmä, joka takaa kaikille elinolosuhteet vaikeinakin aikoina. Olemme myös yhteisvastuun kansa: paitsi että autamme sodan vuoksi kärsiviä ukrainalaisia, voimme auttaa myös muita hädänalaisia lähimmäisiämme. Vaikeat ajat ovat edelleen muistissamme. DNA:ssamme on myös tieto siitä, että vaikeinakin aikoina me pärjäämme!

Keskustanaisten Satakunnan piiri