Islannissa astui vuodenvaihteessa voimaan laki, jonka mukaan kaikkien yli 25 henkilöä työllistävien yritysten ja julkishallinnollisten yksiköiden on hankittava virallinen todistus tasa-arvoisesta palkkapolitiikasta. Palkkatasa-arvolle on luotu työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteisesti sopima malli, jonka rikkomisesta joutuu maksamaan sakkoja. Malli on korottanut naisten palkkoja jopa 10 prosenttia.
Suomessa naisten ja miesten väliset palkkaerot koko työmarkkinoilla ovat noin 17 prosenttia. Sukupuoleen perustuva syrjintä palkkauksessa on Suomessa lailla kielletty. Palkkaeroille voi kuitenkin olla hyväksyttäviä syitä, jotka voivat olla esimerkiksi henkilön koulutus, osaaminen ja aloitteellisuus.
On mielestäni kummallista, että vuonna 2018 voi vielä naisen palkka olla huomattavasti pienempi kuin miehen. Saman arvoisesta työstä pitää saada samanarvoista palkkaa. Sukupuoli ei saisi vaikuttaa siihen. On myös tutkittu, että naiset hakeutuvat matalapalkkaisemmille aloille, joka osittain kasvattaa palkkaeroja. Miehet sen sijaan sijoittuvat naisia useammin vaativampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin.
Selittämätön palkkaero tarkoittaa miesten ja naisten palkoissa olevia eroja, kun verrataan samanlaisia tehtäviä ja samanlaisilla ominaisuuksilla olevia miehiä ja naisia. Naisten on rohkaistuttava ja vaadittava samanarvoista palkkaa! Näihin talkoisiin tarvitaan niin naisia, miehiä, esimiehiä kuin yritysten johtoakin. Yritysten olisi syytä ottaa asia vakavasti ja tarkastaa oma tilanteensa. Jos porkkana ei auta tässä asiassa niin kyllä pitäisi sitten antaa keppiä, kuten Islannissa, esimerkiksi sakkojen muodossa. Myös työmarkkinajärjestöjen olisi nyt korkea aika ottaa tähän asiaan kantaa. Naisten on rohkeasti pyrittävä ylennyksiin ja vaadittava osaamista vastaavaa palkkaa. Se vaatii selkärankaa, mutta sitähän meiltä suomalaisilta naisilta kyllä löytyy. Toimisiko myös Suomessa tämä Islannin malli? Sitä olisi syytä miettiä vakavasti.
Henna Takatalo
Varsinais-Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja