Roska on luksusta

Helsingin kaupunginmuseon HAM-kulmassa on vielä muutamien päivien ajan avoinna mielenkiintoinen näyttely, Roska on luksusta – Trash is luxury. Teos on taiteilija Timo P. Vartiaisen pääkaupunkiseudulla tekemä sarja roska-arkeologisia retkiä, roskisdyykkauksia, joiden kohteena olivat taloyhtiöiden roska-astiat.

Nämä retket taiteilija toteutti itsenäisen Suomen satavuosijuhlavuonna 2017, erityisesti sen juhlapäivinä. Keräämästään poisheitetystä käyttökelpoisesta ”roskasta” Vartiainen on rakentanut sarjan mielenkiintoisia asetelmia, jotka kertovat kulutustavoista, arvoista ja ajan kulumisesta.

Vartiainen on kaivanut aarteita pihojen sekä metallis- ja lasinkeräyslaatikoista. Dyykkiretket suuntautuivat muun muassa Meilahdesta Töölöön, Munkkiniemeen, Kallion Torkkelinmäelle ja Lauttasaareen.
Taiteilija on kirjannut tarkasti ylös eri juhlapäivien löytönsä. Vappupäivänä Vartiainen retkeili Kalliossa ja Töölössä. Suomalaisen työnpäivän ruokasaalis mykistyttää; elintarvikkeiden yhteispainoksi tuli 24 kiloa 636 grammaa!

Vartiaisen muistiinpanoja silmäillessä käy ilmi, että esimerkiksi elintarvikkeita heitetään paljon pois alkuperäisissä, avaamattomissa pakkauksissa. Lisäksi monissa tuotteissa parasta ennen -päiväys on ollut sama päivä, jolloin pakkaus on löytynyt roskiksesta.

Juhannuksena sekä Eino Leinon päivänä poisheitetyissä elintarvikkeissa on huomattavissa se, että kesälomilta palatessa ei haluta ensimmäisen vastaanottajan olevan kenties jääkaapissa möhivä yllätys.

Ehkä mielenkiintoisin poisheitetyistä elintarvikkeita oli koppelo eli naarasmetso, joka löytyi pakastejäisenä kerrostalon sekajätteessä Tapiolasta. Vartiainen luonnehtii koppeloa sanoilla: ”Kolmen aterian hyvin maistuva kohokohta”.

Sekajätteessä on jatkuvasti Ikean halpatavaroita ja juustonkannikoita. Ehkä kulttuurihistoriallisesti arvokkain löytö vuoden aikana oli muovikassillinen huolellisesti vedostettuja valokuvia juuri valmistuneista helsinkiläisistä 1960-luvun taloista, pihoineen ja autoineen.

Vartiaisen löydöille on yhteistä se, että lähes kaikki elintarvikkeet kuin käyttötavarat olivat löytöhetkellä aivan käyttökelpoisia. Moni olisi tullut onnelliseksi teräskulhosta, uusista juomalaseista, Arabian saviruukuista tai Pentikin tyynyliinoista.

Tiesitkö, että ruoka aiheuttaa yli kolmanneksen kotitalouden ympäristövaikutuksista. Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan kotitalouksissa syntyy syömäkelpoista ruokahävikkiä 120-160 miljoonaa kiloa, noin 20-25 kiloa henkilöä kohden. Suomessa hukkaan heitetään joka 20. kauppakassillinen ruokaa ja tämä näkyi myös Vartiaisen dyykkausretkissä.

Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä. Nelihenkinen perhe heittää ruokaa pois noin 100 kiloa vuodessa. Tämän ruoan arvo on useita satoja euroja. Kalleimmaksi koituu lihan, kalan ja kananmunan hukkaaminen. Vaikka niiden osuus on massassa mitattuna pieni, on rahallinen arvo suuri. Vartiaisen saaliista löytyikin lähes joka kerta muun muassa kananmunia.

Poisheitetyn ruoan määrä kertoo niin kiireisestä elämänrytmistä kuin ruoanvalmistustaitojen ruostumisesta. Tähteeksi jäänyttä tai pilaantumisvaarassa olevaa ruokaa ei enää osata käyttää ruoaksi. Arjen kansalaistaidoille on edelleen kysyntää.

Lisätietoja Timo P. Vartiaisen dyykkausretkestä: https://kodingarbologiaa.wordpress.com/suomi-finland-100-2/

Mervi Mäki-Neste
Keskustanaisten pääsihteeri