Ovatko naiset kauppatavaraa?

Ihmiskauppa on vakava ongelma EU:ssa ja uhrien määrä on kasvanut rajusti. Sen erilaisia muotoja ovat esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö ja pakkotyö. Vuonna 2022 tällaisia henkilöitä tilastoitiin lähes 10 000. Suuri osa ihmiskaupan uhreista on tyttöjä ja naisia.

Naisella täytyy olla oikeus päättää omasta elämästään ja kehostaan. Tämän pitäisi olla lähtökohta yhteiskunnassa ja lainsäädännössä. Valitettavasti tämä ei toteudu.

Köyhyys, väkivalta ja syrjintä altistavat yksilön ihmiskaupalle. Nämä kaikki kohdistuvat erityisesti naisiin siellä, missä sukupuolten välinen tasa-arvo on heikolla tasolla. Huolestuttavaa on, että tasa-arvokehitys ei ole tällä hetkellä menossa parempaan suuntaan kaikkialla. Monissa maissa naisten asema on päinvastoin heikentynyt.

Suurin osa EU:ssa todetuista ihmiskaupan tapauksista uhrit ovat tulleet unionin ulkopuolelta. Kireä maahanmuuttopolitiikka yhdistettynä työvoimapulaan luo tilanteen, jota rikollisten on todella helppo käyttää hyväkseen. Ulkomainen työvoima on välttämätöntä monien alojen toiminnalle. On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei ulkomailta tulevilla työntekijöillä on samat oikeudet kuin muillakin ja heillä on mahdollisuus saada niistä tietoa.

Erilaiset kriisit, kuten sodat ja ympäristökatastrofit, ovat myös riski ihmiskaupan lisääntymiselle. Rauhan edistäminen ja toisaalta ihmiskaupan ehkäisy konfliktialueilla ovat tärkeä keino vaikuttaa.

Euroopan unioni on yrittänyt puuttua ihmiskauppaan erilaisilla direktiiveillä ja sääntelyn avulla. Tämä ei kuitenkaan riitä, jos sen juurisyihin ei puututa. Ihmisten välinen epätasa-arvo mahdollistaa sen, että hyväksikäyttö voi jatkua ja rikolliset löytävät uusia uhreja. Suomen pitää olla tässä asiassa aktiivinen, ja edistää myös EU-tason toimia. Tasa-arvoa täytyy edistää sekä Euroopassa että maailmalla.

Venla Kajan
eurovaaliehdokas
Pohjois-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja