Maassamme on sosiaali- ja terveydenhuollon kriisi. Rahoitusta uupuu, jonot ovat pitkät, eikä hoitoon pääse ajoissa. Julkisessa keskustelussa puhumme soten miljardeista ja lähes ainoastaan erikoissairaanhoidosta. Minusta meidän pitäisi erityisesti puhua siitä, miten muutaman miljoonan satsauksella suomalaiset saataisiin käyttämään vähemmän sote-palveluita. Meidän pitäisi puhua enemmän liikunnasta, kulttuurista, hyvästä ruuasta ja hyvästä elämästä.
Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat vuosittain vähintään 3,2 miljardia euroa. Lukuun on laskettu kaikki tuloverojen menetyksistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä terveyspalveluiden käyttöön. Lisäämällä liikuntaa olisi esimerkiksi pelkästään lääkehoitoa vähennettävissä lähes 50 miljoonalla eurolla.
Mielestäni liikkumisen lisäämisen pitää olla suuri kansallinen hanke ja tavoite. Eikä pelkästään julkisen taloutemme takia vaan myös inhimillisesti ajateltuna. Liikunta tuo hyvää mieltä, iloa, yhteisöllisyyttä ja elämän laatua niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.
Kulttuurilla ja taiteella on aivan samoja fyysisiä ja psyykkisiä hyvinvointia lisääviä vaikutuksia kuin liikunnalla. Taide ja kulttuuri vahvistavat identiteettiämme, ymmärrystä maailmasta ja toinen toisistamme. Siellä missä on eniten kirjastoja ovat tutkitusti onnellisimmat ihmiset.
Niin liikunnan kuin kulttuurinkin harrastaminen vahvistavat tässä ajassa erityisen tärkeää henkistä kriisinkestävyyskykyä. Liikunta ja kulttuuri eivät edes välttämättä ole se pääasia, vaan ihmisten yhteen kokoontuminen ja yhdessä toimiminen mielekkään tekemisen äärellä. Kerhojen ylläpito on huomattavasti halvempaa ja fiksumpaa kuin terveyskeskusten ruuhkauttaminen seuraa hakevilla yksinäisillä.
Liikunnan ja kulttuurin lisäämisen takia olen käynnistänyt lakialoitteen, jossa liikunta- ja kulttuurietu nostettaisiin neljästä sadasta eurosta kuuteen sataan euroon. Suosittu etu on käytössä osassa suomalaisia yrityksiä. Lakialoite otettiin helmikuun lopussa eduskunnan käsittelyyn.
Etu on pysynyt ennallaan vuodesta 2009 lähtien, vaikka liikuntapalveluiden hinnat ovat nousseet samassa ajassa 23 prosenttia ja kulttuuripalveluiden hinnat 44 prosenttia. Lisäksi hallitus on nostamassa samojen palveluiden arvonlisäveroa lähiaikoina 10 prosentista 14 prosenttiin, mikä entisestään nostaa palveluiden hintoja ja vähentää varmasti samalla käyttäjiä. Hallitus leikkaa liikunnasta ja kulttuurista myös suoraan, ei vain verotuksen kautta.
FCG on laskenut, että verokertymä ehdotetulla muutoksella olisi 33 miljoonaa euroa vähemmän, mutta hyvin maltillisellakin laskennalla työpaikkojen lisääntymisen, palkkatulojen verotuksen ja työttömyysturvaetuuksien vähenemisen kautta yhteensä vaikutus julkiseen talouteen olisi 23 miljoonaa euroa plussalla. Tähän ei ole edes laskettu hyvinvointivaikutusten kautta tulevia menojen vähenemisiä.
Meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta suomalaisten olisi helppoa valita liikuntaa sekä kulttuuria elämiinsä. Samalla tulisi valittua reitti hieman parempaan elämään.
Hanna Kosonen
kansanedustaja (Kesk.)
Savonlinna