Köyhyyttä Suomessa

Köyhyyden ajatellaan olevan sitä, että ei ole rahaa. Moni yksin asuva, perheellinen, opiskelija ja eläkeläinen elää tämän päivän Suomessa aivan äärirajoilla taloudellisesti, henkisesti ja fyysisesti. Moni miettii: ostanko lääkkeitä vai ruokaa ? Mietitään menenkö tänään autolla, kävellen tai ihan vaan niin sanotusti pummilla junalla eli maksamatta matkalippua. Siinä on riskinsä. Voi saada 80 euron sakot ja tulla ulos heitetyksi junasta. Se häpeä mietityttää myös. Joku tuttu voi nähdä. Ihmiset voivat alkaa tuijottaa ja supista. Kaikenlaista ehtii miettiä kun kulkee pummilla, kädet hikoilee ja tärisee. Jännitysmomentti on kuin kauhuelokuvissa; ehtiikö konduktööri tulla ennen kuin jään pois.

Tämä uusi talouden leikkausten aika on saanut ihmiset keksimään uusia tapoja selvitä: netissä on ryhmiä, joiden kautta ihmiset ryhmäytyvät ja kulkevat pummilla. Jonkun jäädessä kiinni, ryhmä jakaa kustannukset ja taas mennään.

Moniko tietää ja tuntee opiskelijan, perheen elättäjän tai eläkeläisen, joka vuodesta toiseen tekee sitä samaa makaronimössöä tai tonnikalapastaa, yrittäen saada siihen uutta makua eri mausteilla.

Keskuudessamme on monta naista, jotka viettivät parhaat nuoruusvuotensa hoitamalla kotona lapsia, kun miehet kävivät töissä. Siihen aikaan useissa perheissä oli paljon lapsia. Kylä hoiti yhdessä kaikkien lapsia.

Yksin asuva suomalainen on köyhä, jos kuukaudessa verojen jälkeen jää käteen alle 1 185 euroa. Yksinhuoltajan ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perheessä raja kulkee 1 897 eurossa. Köyhyysraja on 1 300 euron tienoilla, ja keskimääräinen naisen työeläke on 1 373 euroa kuussa, 70 prosenttia keskimääräisestä miehen työeläkkeestä ( 2.11.2022).

Tosi elämässä tilastot näkyvät suurena ahdinkona: monet naiset joutuvat miettimään tänään ostavatko lääkkeitä vai ruokaa. Naisia on pitkään kannustettu keskittymään perhe-elämään työuran kustannuksella. Nyt olisi aika hyvittää se entisille kotiäideille.

Köyhyys on siis sitä, että tulot tippuu tai menot suurenee. On uudelleen mietittävä menonsa ja tulonsa jos aikoo selvitä jotenkin näiden leikkausten viidakossa.

Useat eri ammattiryhmittymät, jotka työskentelevät vähäosaisten kanssa, ovat nähneet väliinputoajia. Hän voi olla väliinputoaja, joka elää työttömyysturvalla, mutta ei kykene töihin terveydellisistä syistä. Pääsääntöisesti työttömän työnhakijan on haettava kuukausittain neljää hänelle sopivaa työpaikkaa. Mitä tapahtuu, jos ei hae töitä ? Joutuu kolmen kuukauden karenssille.

Entä jos on jäänyt juuri sairauslomalle, eikä saa vielä sairauspäivä korvausta. Siitä syystä joutuu hakemaan Kelasta toimeentulotukea, jos sattuu tietämään, että sellaista voi hakea ja mistä sitä yleensä haetaan. Monikaan yllättävän elämän muutoksen vuoksi ei tiedä mihin ottaa yhteys. Kun on hakenut ja saanut kieltävän päätöksen Kelan toimeentulotuesta, voi sen tiedon kanssa hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea alueen sosiaalihuollosta kun on ensin saanut päätöksen perustoimeentulotuesta. Hakemuksen voi jättää Kelaan samalla kun hakee perustoimeentulotukea. Toimeentulotuesta saa päätöksen viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa.

Elämiseen pitää jäädä yksin asuvalla 555,11 euroa.

Sari Pulli
Keskustanaisten Uudenmaan piiri