Kolme pippuria lisää ravitsemussuosituskeittoon

Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi uudet kansalliset ravitsemussuositukset marraskuun lopussa. Ravitsemussuositusten tärkein tavoite on edistää kansanterveyttä, mikä myös alentaa maamme terveydenhoitokuluja.

Ensimmäinen pippuri: Kestävyys

Yksi keskeisiä megatrendejä tällä hetkellä on kestävyys. Kestävyyttä mitattaessa otetaan huomioon toiminnan sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia. Yksinkertaistaen tuotantoketjussa otetaan huomioon luonnon, ihmisen ja talouden kantokyky, eikä näitä ylitetä. Ajatuksia herättävää on kuitenkin se, että kotimaisen liha proteiinin sijaan, meidän tulisi suosia esimerkiksi soijaa.  Kuinka kestävää on tuoda soijaa Brasiliasta, Argentiinasta tai Yhdysvalloista Suomeen ihmisten ruoaksi liikenteen ollessa yksi merkittävimpiä hiilidioksidin lähteitä maailmassa?

Toinen pippuri: Huoltovarmuus

Siirtymällä enenevässä määrin tuontiruoan käyttämiseen kestävyyden nimissä, samalla ajetaan kotimaista alkutuotantoa lihan ja maidon osalta alas. Onko varmaa, että tässä epävakaassa maailmantilanteessa, jossa ruuan tuonti saattaa syystä tai toisesta (sota, eläintaudit, kasvitaudit, pandemiat) muuttua vaikeammaksi tai loppua, oman elintarviketuotannon vähentäminen on huoltovarmuuden näkökulmasta järkevää? Mitä pienemmäksi karjatilojen ja maatilojen määrä Suomessa laskee, sitä suuremmaksi tulee riippuvuutemme tuonti elintarvikkeista. Tuontiruoka korvaa kotimaista ruokaa, jolloin kotimainen tuotanto kysynnän vähenemisen myötä laskee.

Kolmas pippuri: Kotimaisuus

Oma elintarvikesektorimme työllistää noin 320 000 henkeä. Lukuun sisältyy päivittäistavarakauppa, elintarvike ja juomateollisuus, ravitsemustoiminta sekä tietysti maatalous. Suomi on tunnettu puhtaista elintarvikkeistaan, tarkasta kontrollista elintarvikkeiden laadun suhteen ja ammattitaitoisista osaajista elintarvikeketjun jokaisella portaalla. Kotimainen ruoka tulee mahdollisimman läheltä. Se ei sisällä antibiootti- tai hormonijäämiä.

Koko elintarvikeketjun toimintaa säädellään tiukalla lainsäädännöllä, jotta kuluttaja voi olla varma saavansa laadukasta ruokaa hyvistä raaka-aineista. Me emme sen sijaan vaadi tuontiruoalta näitä kestävyyden takeita. Onko tuotantoeläimet merkitty, ovatko tuotanto-olosuhteet olleet lakiemme mukaiset, tai ovatko elintarvikkeiden pakkausten tuotantoprosessit sellaiset, kuin niiden meillä Suomessa lain mukaan pitää olla.

Ruoan tulee olla terveellistä, ravitsevaa ja turvallista. Pelkkä tuotannon siirtäminen muualle ja ruokaostosten tekeminen maamme rajojen ulkopuolelta eivät takaa kansanterveyttä. Kansallisilla ravitsemussuosituksilla ei saa ohjata tuontiruoan käyttämiseen.

Satu Koskinen
maatalousyrittäjä
Suomen Keskustanaisten hallituksen jäsen