Kehysriihessä tärkeimpinä turvallisuus, kestävä kasvu ja vakaa julkinen talous

Venäjän hyökkäys Ukrainaan palautti meidät politiikan perusasioiden äärelle. Entiset itsestäänsel-vyydet eli turvallisuudesta huolehtiminen sekä kotimaisen ruoan ja energian saanti nousivat yhdessä yössä valtion tärkeysjärjestyksen kärkeen.

Menikö siis kaikki uusiksi valtion tämän ja tulevien vuosien budjeteissa? Ei mennyt. Asioiden paino-tus muuttui. Kriisitilannetta on hoidettava ja samaan aikaan on välttämätöntä vauhdittaa talouden pitkäjänteistä, vahvaa ja ympäristön kannalta kestävää kasvua. Samalla on pidettävä valtion kukka-ronnyörejä tiukalla, koska korona-aika toi lisää uutta velkaa.

Hallitus kokoontuu huhtikuun alussa kehysriiheen, jossa päätetään tulevien vuosien budjettien isoista linjoista. Viime viikkoina olen käynyt jokaisen ministeriön johdon kanssa läpi heidän esityksiään. Olemme keskustelleet Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista ja niiden ennakoinnista sekä kasvupa-nostuksista.

Ministeriöiden kahdenvälisissä keskusteluissa olemme käyneet läpi toimia talouskasvun vauhditta-miseksi. Vain siten on mahdollista maksaa takaisin koronan haittojen lievittämiseksi otettu velka. Koronatoimissa on onnistuttu, sillä konkurssiaallolta vältyttiin ja työllisyysaste lähti ennätysmäiseen nousuun. EU:n yhteisellä velkarahalla on vauhditettu tutkimusta ja laitettu alulle investointeja, jotka pienentävät hiilidioksidipäästöjä. Niitä tarvitaan nyt entistä enemmän, kun haluamme vähentää riip-puvuutta Venäjän öljystä ja maakaasusta sekä lisätä energiaomavaraisuutta.

Olen ehdottanut tutkimus- ja kehityspanostusten kasvattamista kasvun edellytysten parantamiseksi. Uuden luomisen ja tutkimuksen avulla Suomi nousi myös 1990-luvun lamasta. Siitä on otettava op-pia. 1990-luvulla panostettiin etenkin mobiiliteknologian tutkimukseen ja kehitykseen. Nyt suuntana on luopuminen fossiilisista polttoaineista. Luotan siihen, että uusiutuviin luonnonvaroihin, biotalou-teen ja kiertotalouteen perustuva yritystoiminta eri puolilla Suomea voi olla Suomen uusi Sampo.

Talouskasvun ja vihreän siirtymän tukeminen edellyttävät merkittäviä julkisia satsauksia. Niitä ei kuitenkaan voi jättää tekemättä. Samalla listalle on nousemassa uusia menotarpeita Venäjän hyök-käyssodan takia. Näistä ilmeisimmät ovat puolustusvoimien tarpeet.

Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten arvioimiseksi on perustettu erillinen varautumisen ministerityö-ryhmä, joka toimii johdollani. Olemme käsitelleet huoltovarmuutta eli ruoantuotannon turvaamista, kuljetusalan ongelmien lievittämistä, energiaomavaraisuutta ja fossiilisista polttoaineista irrottautu-mista.

Kestävä julkinen talous on osa huoltovarmuutta. Menot ja tulot eivät voi koko ajan erkaantua toisis-taan. Korot ovat noususuunnassa. Sitä myöten valtion velanhoidon kulut kasvavat.

Kehysriihessä menojen laittaminen tärkeysjärjestykseen on välttämätöntä. Turvallisuuden lisäksi on huolehdittava valtion kyvystä rahoittaa välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan menoja. Samalla luodaan pohjaa kestävälle kasvulle, työlle ja yritystoiminnalle. Kaikki päätökset tehdään entistä epä-varmemmassa taloudellisessa toimintaympäristössä. Siksi julkinen talous on pidettävä kunnossa, jot-ta meillä on mahdollisuus vastata myös tuleviin tarpeisiin.