Hei sinä naisasianainen, feministi, yhdenvertaisuuden puolustaja – sinua tarvitaan!

Tasa-arvo ei ole vielä valmis ja tiedätkö mitä – kaikki eivät edes halua edistää sitä.

Olen havahtunut tähän useaan otteeseen, enkä vähiten aateystävieni seurassa. Monet sanovat kannattavansa tasa-arvoa ja pitävänsä sitä perusarvonaan. Tasa-arvoa pidetään jopa ihan suomalaisen yhteiskunnan perusarvona. Osa porukasta tuntuu kuitenkin toistavan tätä kuin koulupoika kertotaulua kansakoulussa. Oikeat sanat tulevat ulos, mutta sydän, eikä välttämättä oikein ajatuskaan ole mukana.

Kaikki eivät halua edistää tasa-arvoa. Mistäkö tiedän sen? Jos kaikki oikeasti haluaisivat, meillä olisi jo tasa-arvoinen yhteiskunta.

Mikäli sinä kuulut niihin, jotka ovat vanhan liiton naisasianaisia, 2020-luvun feministejä tai muuten vain tasa-arvon puolustajia, nyt tarkkana!

Edessä on valtavan tärkeä paikka tehdä jotain oikeasti tasa-arvon eteen – edessä on kuntavaalit. Miten niin, kysyt? Kunnantalosta, kirjastosta tai urheilukeskuksesta ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen feminismi, mutta sielläpä sitä juuri eniten kaivataan.

Kunnilla nimittäin on tasa-arvolaissa määritelty velvollisuus viranomaisena, palvelujen tarjoajana, työnantajana ja koulutuksen järjestäjänä edistää ja toteuttaa sukupuolten tasa-arvoa. On selvää, että tasa-arvon toteuttaminen on ehdottomasti elinvoimaisen kunnan edellytys ja välttämätöntä hyvinvoinnin, arjen sujuvuuden ja turvallisuudenkin näkökulmasta.

Pohditaan vaikka päätöksentekoa. Sillä, kuka ja miten päättää on valtava merkitys tasa-arvon toteutumisessa.

Ensinnäkin, kuka päättää? Valta on aina jollakulla. Viime kuntavaaleissa 2017 vain 39 prosenttia vallasta oli naisilla. Tämä luku ei vastaa naisten osuutta väestöstä likimainkaan. Olemme kehnosti edustettuina. Keskustalaisesti ajattelevat naiset ovat erikoisen kehnosti edustettuina. Naisten osuus puolueemme keskustan ehdokkaista oli 40 prosenttia ja valituksi tulleista vain 36 prosenttia (lähde: THL).

Toiseksi, miten päätetään? Jotta meillä olisi edes mahdollisuus tasa-arvoon, päätöksenteossa pitää huomioida jo etukäteen se, miten kukin päätös vaikuttaa eri sukupuoliin. Pohditko, missä kunnan asioissa sukupuolten erot pitäisi ottaa huomioon? Vaikkapa terveydessä, hoivavelvoitteissa, koulutusalojen ammatillisessa jakautumisessa ja turvallisuuden kokemuksessa. Kyse ei tosiaan ole pikkujutuista.

Jos tarkastellaan esimerkiksi turvallisuuden kokemusta ja myös itse turvallisuutta, siihen vaikuttavat olennaisesti kunnan palvelut naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ja turvakotipalvelut. Kuntapäättäjillä pitää olla selkeänä tavoitteena panostaa näihin, jos halutaan oikeasti parantaa Suomen aina vain kärkisijoja kolkuttelevaa tilastoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Tasa-arvoon vaikuttavat myös esimerkiksi varhaiskasvatuspalveluiden saavutettavuus, maahanmuuttajanaisten kotouttamispalvelut ja heidän työllisyytensä edistäminen sekä liikuntatilojen ja -vuorojen jakautuminen.

Covid-19 pandemia on osaltaan entisestään heikentänyt naisten tilannetta. Feminismi, yhdenvertaisuuden puolesta puhuminen ja tasa-arvotyö ovat tärkeitä juuri tässä ja juuri nyt.

Kuten sinä, naisasianainen, feministi, yhdenvertaisuuden puolustaja, hyvin tiedät: tasa-arvo on ennen kaikkea tekoja. Kauniita puheita on kuultu kylliksi. Jos sinä olet valmis töihin tasa-arvon eteen, lähde ehdolle kuntavaaleissa. Sinua tarvitaan.

Anna Sirkiä
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja