Hannele Pokka: Suomi siistiksi

Viime keväänä joukko nuoria ihmisiä organisoi ” Suomi siistiksi päivässä” – kampanjan. Se onnistui tosi hyvin. Ympäri maata kunnat ja kaupungit, viranomaiset, yritykset ja yksityiset kansalaiset lähtivät talkoisiin mukaan. Helsingissä useat ministeriöt osallistuivat siivousprojektiin oman viraston kotinurkilla. Me ympäristöministeriöläiset haravoimme Töölönlahden rantaa. Helsingin kaupunki antoi työvälineet käyttöömme ja myös huolehti roskien poiskuljetuksesta. Siivouspäivä oli mitä mainioin tapahtuma: syötiin kenttäkeittiöstä keittoa, juotiin kahvit ja keräiltiin maastosta pulloja ja karkkipapereita , hansikkaita, sukkia ja yhdet maastokengät.

Taas on kevät ja lumen alta paljastuu lenkkipolkujen reunoilta ja puistoista monenlaista sinne heitettyä roskaa ja roinaa, koirankakat mukaan lukien. Se panee ajattelemaan, että me suomalaiset olemme edelleen roskaajakansa, joka ei ole oppinut tavoille.

Singaporen kaupunkivaltiossa on voimassa laki, jonka mukaan roskaamisesta seuraa kovat sakot. Roskaamista on vaikkapa purukumin sylkäiseminen maahan. Meilläkin kaupunkien järjestyssäännöt sanovat yhtä ja toista roskaamisesta, mutta valvonnan puuttuessa säännöt jäävät kuolleeksi kirjaimeksi.

Kuitenkin me suomalaiset olemme yhä talkookansaa. Olemme valmiita tekemään työtä hyvän asian puolesta. Joka kevät ilman ”Suomi siistiksi kampanjaakin” asukasyhdistykset ja kylätoimikunnat organisoivat oman asuinalueen siivouskampanjoita eri puolilla maatamme. Näin tehdään myös lukuisissa kouluissa. Tällaista talkoohenkeä tarvittaisiin vain enemmän ja erityisesti isommissa kaupungeissamme. Ja esimerkin voimaa: vie roska roskapönttöön, älä heitä maahan.

Kirjoittaja on oikeustieteen tohtori, joka työskentelee ympäristöministeriössä kansliapäällikkönä.