Eläkkeelle jääminen pitäisi olla naisen parasta aikaa – vai onko sittenkään?

Eläkkeelle jääminen yleensä lisää tyytyväisyyttä ja onnellisuutta – vapaan aikuisen naisen parasta aikaa. Osa rohkaistuu toteuttamaan pitkäaikaisia haaveitaan tai kokeilemaan aivan jotain uutta.

Vuoden 2022 alusta lähtien tuli muutoksia Kelan eläke-etuuksiin. Ihmettelen, miten näin iso eläkeuudistus päästettiin läpi eduskunnassa ilman, että yhdenkään puolueen naiset eivät vastustaneet asiaa. Tai en ainakaan huomannut. Yksittäisenä päätöksenä päätös oli historiallisen haitallinen nimenomaan matalapalkka-aloilta eläkkeelle siirtyneille naisille.

Ei niin huonoa, etteikö jotain hyvääkin. Perhe-eläkkeen puolella uudistus parantaa lasten ja avoparien oikeuksia. Avopuolisoilla on myös nyt oikeus leskeneläkkeeseen. Sillä edellytyksellä, että hän on asunut edesmenneen avopuolisonsa kanssa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen, alaikäinen lapsi.

Leskeneläkkeet muuttuivat määräaikaisiksi ja niitä maksetaan vain alle 65-vuotiaille. Todennäköisesti Suomessa on merkittävä määrä yli 65-pariskuntia, joissa miehen eläke voi olla kaksinkertainen vaimoon verrattuna. Tästä vuodesta eteenpäin leskeksi jäävät eivät ole periaatteessa oikeutettuja enää leskeneläkkeeseen. Todettakoon vielä tähän, että leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi ei koske leskiä, jotka jo saavat leskeneläkettä tai joiden puoliso on kuollut ennen lain voimaantuloa.

Kurkistetaanpas syvemmälle esimerkin kautta. Iäkäs pariskunta elelee mukavia eläkepäiviään. Miehellä on iso työeläke ja vaimolla kansaneläke tai pieni työeläke. Tuiki tavallista, kun huomioidaan, että eläkkeensaajissa on paljon pariskuntia, joissa on eletty perhe-elämää hyvin perinteisessä perheroolissa. Isä on tehnyt töitä ja äiti hoitanut kodin ja lapset sekä tehnyt pätkätöitä. Eläkekertymä on jo lähtökohtaisesti epätasa-arvoinen. Tämä on yhteiskuntamme toimintamalli. Näin se vain menee, ellei siihen haluta tehdä muutoksia. Naisen pitäisi saada kohtuullinen eläkekertymä myös kotihoidontukijaksoilta.

Iäkkään pariskunnan parempituloisen äkillinen poismeno voi romahduttaa lesken elintason siinä määrin, että hänen on mahdotonta asua enää yhteisessä rakkaassa kodissa, jossa lapset ja lapsenlapset ovat saaneet kasvaa ja vierailla. Lesken tulot voivat pienetä määräajan jälkeen siinä määrin, että on luovuttava omaisuudesta. Mikäli kotiseutu sattuu olemaan vielä sellaisella alueella, jossa kiinteistöjen arvot ovat mitättömät niin välttämättä asuntokauppakaan ei käy. Edessä voi olla kaikkia muuta kuin leppoisat eläkepäivät.

Keskustanaisten on seurattava tarkkaan uudistuksen vaikutuksia naisten eläkkeeseen. Eläkeläisköyhyyden ehkäisyyn on panostettava, mikäli se lisääntyy perhe-eläkkeen muutosten myötä.

Tuija Leivo-Rintakorpi
varapuheenjohtaja
Keski-Pohjanmaan Keskustanaiset