70 on vain numero

” Mikä se on se 70?”, kysyi äitini, kun maamme hallitus antoi viime vuoden maaliskuussa toimintaohjeen, jossa yli 70-vuotiaat velvoitettiin pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Äitini saavutti 70 vuoden rajapyykin jouluaaton aattona 2019.

Äitini toimi häntä kahdeksan vuotta vanhemman muistisairaan isäni omaishoitajana useamman vuoden ajan ja juuri ennen koronapandemian puhkeamista isäni sai hoitopaikan pienestä pienkodista. Omaishoitajana toimiessa hoidettavaa ei voinut jättää pitkiksi ajoiksi yksin, joten oma liikkuminen kodin ulkopuolella oli rajoitetumpaa. Kun uudessa elämäntilanteessa olisi voinut lähteä huolettomammin piipahtamaan, vaikka tuttavan luokse, hallitus velvoitti pysymään erillään ylimääräisistä kontakteista.

Määräys herätti syystäkin närkästystä. Ja uskon, että äitini ei ollut suinkaan ainoa.

Monet tahot ovat koronapandemian aikana kantaneet erityistä huolta lapsista ja nuorista sekä pandemian vaikutuksista heidän mielenterveyteensä, ystävyyssuhteisiin ja koulumenestykseen. Elän omaa arkeani kahden aikuisen muodostamassa perheessä, joten jo tästä syystä lasten ja nuorten haasteet ovat jääneet etäisiksi.

Samalla tavalla kuin lasten ja nuorten ryhmissä tapahtuva harrastustoiminta siirtyi tauolle, loppuivat ikäihmisten liikuntaryhmät ja monet heille tärkeät kulttuuritoiminnot. Oman kotikaupunkini Eläkeliiton yhdistys pyörittää bingoa kerran viikossa paikallisella huoltoasemalla. Monelle pelaamisen ilon ohella, bingo oli paikka tavata muita ihmisiä. Koronapandemian vaikutuksesta johtuen ei bingopallot pyörähtäneet ABC:llä.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitossa (Valli ry.) toimiva Etsivän vanhustyön verkostokeskus selvitti kevään 2020 aikana tehtyä soittokierrosta ja yhteydenpitoa iäkkäisiin asukkaisiin eri kunnissa.

Soittokierroksesta tehty selvitys maalaa tuloksia tutkivan silmien eteen kolmiulotteisen näkymän. Toisaalta on hyvinvoivia, reippaita vanhuksia, joilla on turvaverkot kunnossa. Toisaalta on paljon yksinäisyyttä, hätää ja ahdistusta, jotka pahenivat koronapandemian aikana. Lisäksi oli paljon vanhuksia, joita ei saatu kiinni.

Soittokierros oli ainutlaatuinen. Kierroksen toteutti yli 160 kuntaa. Esimerkiksi Helsingissä soitettiin yli 30 000 vanhukselle. Yhteensä puhelimella tavoitettiin vuoden 2020 huhti-toukokuussa 150 000 henkilöä. Puhelu soitettiin kotonaan asuvalle ikääntyvälle, eikä niin, että ikääntyneen odotettiin soittavan jonnekin ja kysyvän apua.

Suomessa on yli 70-vuotiaita lähes miljoona, ja monet heistä asuvat edelleen kotonaan taajamissa tai syrjäseutujen kylissä. Koronapandemian aikana puhelimen merkitys nousi uuteen arvoon, mutta digiyhteiskunta ei vielä tavoita kaikkia kansalaisia.

Äidillänikin oli puhelin aktiivisessa käytössä. Puhelimen lisäksi melkeinpä ainoat viihdykkeet olivat lanka ja sukkapuikot. Kahden kevään ja yhden talven aikana sukkapareja on syntynyt useita kymmeniä. Pientä lohtua päivään toivat iltapäivän kotimainen, mustavalkoinen elokuva, ravilähetykset ja huutokauppakeisarin uusinnat. Jossain vaiheessa koronapandemiaa myös eri televisiokanavien ravilähetykset menivät tauolle, kun raveja ei järjestetty.

Monen ikäihmisen tavoin äitini ei ole diginatiivi. Vaikka lapsista ja nuorista pitää olla huolissaan, he ovat kuitenkin näppäriä käyttämään tietokonetta ja eri sosiaalisen median sovelluksia, joilla voi pitää yhteyttä kavereihin. Monella on myös kotona eri-ikäisiä sisaruksia, jotka tarjoavat joskus varmasti ärsyttävääkin seuraa.

Laajempana ilmiönä Valli ry:n selvityksestä nousi muiden ihmisten jopa aggressiivinen suhtautuminen ulkoileviin tai asioitaan hoitaviin ikäihmisiin. Puheluissa tuli esille tapauksia, joissa perheelliset ihmiset huutelivat ikääntyneille ulkolenkeillä. Ikääntyneitä oli muun muassa käsketty kotiin lapsia tartuttamasta sekä pysymään neljän seinän sisällä.

Kotona oli tehty puutöitä, siivottu, hoidettu puutarhaa ja tavattu muita ihmisiä pihalla. Moni 70-vuotias on hyväkuntoinen: joihinkin puheluihin oli vastattu ulkomaanmatkalta, ja ihmetelty, miksi soitetaan. Heille 70 on vain numero. Silti moni ikäihminen oli kokenut puhelun tarpeelliseksi. Tuli tunne, että heistä välitetään.

Mervi Mäki-Neste
pääsihteeri
Suomen Keskustanaiset ry.