Yhteistyöllä loistavaan tulevaisuuteen

Aluevaalit lähestyvät. Keskustelun ytimessä ovat luonnollisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen palvelujen järjestäminen hyvinvointialueilla. Ihan tavallista kansalaista kiinnostaa eniten, onko se terveyskeskus, uudella termillä tuleva sote-keskus, yhtä likellä kuin ennenkin ja mitä palveluita siellä jatkossa on tarjolla.

Tästäkö uudistuksessa on kysymys? Sairaanhoitopalvelujen uudelleen organisoinnista?

Ei! Tämä ei todellakaan riitä! Tavoitteena pitää olla ihmisten elintapojen ja tottumusten muuttuminen niin, että hoidon ja tuen tarve vähenee. Parasta hoitoa nimittäin on, kun sairaanhoitoa ei tarvita.

Nyt on aika ottaa kaikki hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinot käyttöön. Eikä tästä todellakaan vastaa pelkästään hyvinvointialue. Siitä vastaavat sinä, minä, perheet, yhteisöt, yhdistykset, järjestöt, työpaikat, koulut, kunnat, yhteiskunta.

Jokainen yksilö ja perhe tekee elämässään omat valintansa. Mitä sieltä kaupasta tuodaan ruokapöytään. Hakeudutaanko harrastuksiin vai vajotaanko vapaa-ajaksi sohvannurkkaan kännykän kera. Vaan saako valinnoille riittävää tukea ja apua? Onko tarjolla tietoa valintojeni vaikutuksista hyvinvointiin?

Terveyden edistäminen ei ole pelkkää liikuntaa tai ravitsemusta. Se on kokonaisvaltaista hyvinvointia, missä tärkeä osuus on myös kulttuurilla. Tarvitaan matalan kynnyksen tapahtumia, jopa ilmaisiakin, mihin itse kunkin on helppo tulla.

Mikä on se kunnan ja hyvinvointialueen rajapinta, missä operoidaan? Ihmisen arki ja arjen tarpeet tunnetaan lähellä, siis kunnissa.

Hyvinvoinnin koordinointi on kuntien ykkösprioriteetti. Onko harrastuksille tiloja ja ohjaajia. Onko meillä riittävästi lähiliikuntapaikkoja ja lähiluontokohteita. Onko kansalaisopiston ja kirjaston tarjonnan mahdollisuudet tarjottu täysimääräisesti käyttöön. Ennen kuin elämä meinaa kriisiytyä, tarvitaan apua, että elämä kantaa. Itsestään näihin ei löydy vastausta eikä olemattomasta synny uutta toimintaa ilman yhteistyötä.

Kaikkea kuntalaisten hyvinvointia vahvistavaa työtä ei tarvitse tehdä yksin kunnan toimintoina. Kuntien taloudellisten haasteiden edessä pelkona on, että kukkaron nyörejä kiristäessä ei muisteta, miten arvokasta työtä yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt osaltaan tekevät.

Järjestöjen toiminnalle tärkeää on kunnan tarjoama taloudellinen tuki, mutta aivan yhtä korvaamatonta on yhteistyön organisointi, järjestöjen verkoston ja yhteistyön vahvistaminen ja järjestöjen näkyväksi tekeminen. Tähän panostukseen tarvitaan resurssia kunnasta, mutta se maksaa kyllä itsensä monin verroin takaisin!

Kolmas sektori on todellinen yhteistyökumppani. Useat järjestöt ovat mitä parhaimpia hyvinvoinnin ja terveydenedistäjiä! Siellä löytyy monenmoista harrastustarjontaa ja kohtaamisia. Miksi emme käyttäisi tätä kullanarvoista mahdollisuutta?

Yhteistyöllä meillä on todellinen mahdollisuus vahvistaa yksilöiden hyvinvointia, mikä ei voi olla vaikuttamatta sairastuvuuteen. Tavoitteena hyvinvointialueisiin siirryttäessä on siis vain ja ainoastaan loistava tulevaisuus kuntalaisille!

Merja Rautiainen
varapuheenjohtaja
Pohjois-Savon Keskustanaiset
Siilinjärvi