Tasa-arvoinen palkkaus on naisten perusoikeus

Tästä päivästä lähtien naiset tekevät loppuvuoden töitä palkatta. Vuonna 2022 naisten ansiot ovat 84,3 prosenttia miesten ansioista.

” Luku oli täsmälleen sama vuonna 2021, eli palkkaero ei ole kaventunut vuodessa lainkaan”, puuskahtaa Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja Sari Palmu.

Naisten palkkapäivää on vietetty vuodesta 2011 lähtien. Muutos on ollut hidasta ja välillä palkkaero on myös kääntynyt kasvuun.

” Ongelmaan on puututtava nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Muussa tapauksessa palkkatasa-arvo toteutuu Suomessa käytännössä vasta seuraavan vuosisadan vaihteessa”, muistuttaa Palmu.

Suomalaismiehet saivat palkkaa keskimäärin 3 991 euroa kuussa ja naiset 3 363 euroa. Naisten ja miesten vuosipalkan ero oli siis 7 850 euroa. Naisten koulutustaso on noussut viime vuosien aikana, mutta se ei ole näkynyt palkkatilastoissa. Palkka-avoimuus ja palkkausjärjestelmien kehittäminen ovat keinoja kohti palkkatasa-arvoa.

” Suurin osa naisista työskentelee matalapalkka-aloilla, joissa ei voida kuin unelmoida yli 3 000 euron kuukausipalkoista. Samaan aikaan juuri näillä aloilla kärsitään työvoimapulasta ja pohditaan, mistä saadaan puuttuvat työntekijät avoimiin työpaikkoihin.”

Palmun mukaan palkkaero heijastuu myöhemmin myös naisten keskimääräistä matalampiin eläkkeisiin.

” Naisten työura myös jää usein lyhyemmäksi ja rikkonaisemmaksi kuin miesten. Erot työurien pituudessa syntyvät erityisesti vanhempainvapaiden käytöstä. Toivottavasti elokuun alussa tapahtunut perhevapaauudistus tasaa vanhempien hoitovastuuta ja osaltaan kaventaa palkka- ja eläke-eroja.”

Suomen Keskustanaiset muistuttaa, että laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta kieltää palkkaerot sukupuolten välillä. Palkkaerolle täytyy aina olla hyväksyttävä peruste, esimerkiksi tehtävien vaativuus. Jos sitä ei ole, on työnantajan korjattava perusteeton palkkaero. Perusteetonta palkkaeroa ei saa olla myöskään samaa sukupuolta olevien välillä.

EtusivuAjankohtaistaUutisetTasa-arvoinen palkkaus on naisten perusoikeus