Suomi 100 – juhlavuoden kunniaksi naisjärjestöt ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta ovat käynnistäneet 100 tasa-arvotekoa – hankkeen. Me Keskustanaiset olemme sitoutuneet hankkeeseen ja mukana tekemässä tasa-arvotekoja. Itsenäinen Suomi on ollut tasa-arvon mallimaa, siksi maamme uusi vuosisata velvoittaa meidät kaikki rakentamaan entistä tasa-arvoisempia kuntia ja kotimaata. Nyt etsitään käytännönläheisiä tasa-arvotekoja.
Koska Suomen juhlavuosi on samalla kuntavaalivuosi, haastan kaikki keskustalaiset tasa-arvotekoihin ennen muuta omissa kotikunnissamme! Naisia täytyy saada ehdolle yhtä paljon kuin miehiä, pidetään siitä kiinni kunnallisjärjestöissämme. Päätöksenteossa tasa-arvotyötä on jo tehty kunnissa paljon ja tulokset puhuvat puolestaan: on saavutettu säästöjä ja parannettu henkilöstön viihtyvyyttä.
Meidän kaikkien on hyvä muistaa, että kunnat ovat merkittävä tekijä tasa-arvon edistämisessä. Viime syksynä puhuttiin paljon poikien heikommasta koulumenestyksestä, ratkaisut suunnan kääntämiseksi tehdään kunnissa. Toisaalta kunnalliset työpaikat ovat perinteisesti vahvoja naisaloja, joten kuntien toiminta työnantajana on hyvin käytännöllistä tasa-arvotyötä.
Kuntien tasa-arvotyöstä on saatavilla runsaasti esimerkkejä. Salossa konkreettisen tasa-arvotyön kohteeksi otettiin palveluliikenteen kehittäminen, koska iäkkäät naiset ovat miehiä useammin asiointikäynneillään riippuvaisia julkisista yhteyksistä. Vantaalla iäkkäille naisille on ruvettu tarjoamaan päihdekatkaisua kotiin ja masentuneille isille neuvolapalveluita. Esimerkkejä on lukuisia. Kuntapäättäjien näkökulmasta kaikista tärkeintä on iskostaa kuntaan vahva tahto tasa-arvotyöstä ja saattaa se strategiseksi, koko kunnan toimintaa ohjaavaksi tavoitteeksi. Työn voi aloittaa hyväksymällä eurooppalaisen naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjan oman kunnan toimintaohjeeksi.
Kuntatason lisäksi keskustalaisten on syytä valmistautua tasa-arvotyöhön myös maakunnissa. Esimerkiksi voimassa oleva laki alueiden kehittämisestä vaatii, että maakunnissa on tasa-arvoasiantuntija vaikuttamassa aluekehitysohjelmiin ja siihen, kuinka työtä resursoidaan. Uusien maakuntien on tarttuva työhön paljon nyt nähtyä hanakammin.
Jos haluamme olla merkittävä puolue maakunnissa, meidän on luotava toimintatavat alusta lähtien tasa-arvotyötä edistäviksi. Jos kehitämme määrätietoisesti maakuntien toimintaa, se voi tukea myös piirijärjestöjämme ja niissä tehtävää tasa-arvotyötä. Yksi konkreettinen tapa voisi olla uusien maakunnallisten luottamushenkilöiden kouluttaminen huomioimaan tasa-arvon näkökulma päätöksenteossa. Alueelliseen tasa-arvotyöhön on runsaasti asiantuntijoita Suomessa, meidän velvollisuutemme on saattaa heidät yhteen tulevaisuuden maakuntapäättäjien kanssa.
100 tasa-arvotekoa on Keskustanaisten ohjelman teemana helmikuun puolueristeilyllä. Pohtikaa tasa-arvotyötä ja ottakaa osaa risteilyn keskusteluun! Lähdetään Suomen juhlavuoden kunniaksi mukaan käytännönläheiseen tasa-arvotyöhön!