Liki jokaisen suomalaisen lapsen ja nuoren taskusta löytyy älypuhelin. Sosiaalisen median palvelut ovat vakiintuneet osaksi suomalaisten arkea 2010-luvulla. Lähes kaikki yli 10-vuotiaat lapset ja nuoret käyttävät jotain sosiaalisen median palvelua, pikaviestintä tai yhteisöpalvelua. Keskimäärin lapsilla tai nuorilla on käytössä kolme-neljä palvelua.
Nuorilla sosiaalisen median käyttö on hyvin intensiivistä, sillä 65 prosenttia seuraa suosituinta palvelua jatkuvasti. Erityisen yleistä tämä on teini-ikäisten tyttöjen keskuudessa, joista yli puolet käyttää eniten seuraamaansa sosiaalisen median palvelua jatkuvasti, ja 24 prosenttia useimmiten muutaman kerran päivässä.
Sosiaalisen median palveluissa piilee myös vaara ja teknologian kehitys muuttaa väkivallan tapoja ja sen seurauksia. Teknologian välityksellä tapahtuneita tekoja voi olla vaikeaa tunnistaa väkivallaksi. Digitaaliset laitteet, sovellukset ja alustat tarjoavat lukemattomia eri tapoja kontrolloida, häpäistä, pelotella ja eristää ja rankaista toista ihmistä. Uudet innovaatiot luovat uusia digitaalisia tiloja naisvihalle ja seksuaaliselle väkivallalle.
Yli puolet maailman tytöistä ja nuorista naisista on kokenut verkkoväkivaltaa. Maailmanlaajuisen tutkimustuloksen mukaan suuri osa tytöistä on ollut vasta 14–16 -vuotiaita kokiessaan ensimmäistä kertaa seksuaalista häirintää verkossa. Etnisiin vähemmistöihin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat naiset, alkuperäiskansojen naiset sekä vammaiset naiset ovat vielä suuremmassa vaarassa joutua verkkoväkivallan kohteeksi.
Työnsä puolesta verkossa aktiivisesti toimivat naiset kärsivät digitaalisesta väkivallasta suhteettomasti. Lisäksi on olemassa yhä enemmän näyttöä siitä, että verkkoväkivallan ja naisiin ja tyttöihin kohdistuvan fyysisen väkivallan välillä on vahva yhteys, ja tällä on usein merkittäviä seurauksia naisten ja tyttöjen työ- ja yksityiselämään.
Kansainvälisenä tyttöjen päivänä Suomen Keskustanaiset vaatii, että sosiaalisen median palveluiden tarjoavat tekevät selkeitä, työkalujen ja järjestelmien suunnittelua, joilla ehkäistään, havaitaan ja seurataan verkkoväkivaltaa sekä suodatetaan ja poistetaan internetin laitonta sisältöä erityisesti intiimien kuvien suostumuksetonta kuvaamista ja jakamista.
Vastuu verkossa tapahtuvasta väkivallasta on aina tekijällä. Myös tytöillä ja naisilla on oikeus teknologiaan ja erilaisten palveluiden käyttämiseen niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.