Rahastusta

Suomessa varallisuustasosta huolimatta jokaisella on ollut mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin kyvyt ja innostus riittävät.

Lukiossa itse koulutus on ilmaista. Sen sijaan kirjat, sekä muu materiaali ovat kalliita.

Taloudellisesti uusi opetussuunnitelma tarkoittaa lukiolaiselle sitä, että käytettyinä ei kirjoja voi hankkia. Ne pitää ostaa uutena.

Tutustuin lukiota aloittavan kurssimateriaaliin. Yllätyin, että pakollisiin hankintoihin kuuluvat mm. musiikin oppikirjat, sillä yläkoulussa sellaisia ei ollut.

Oletin, että digitaaliset kirjat tulisivat opiskelijalle edullisemmaksi. Lopulta ne maksavat kuitenkin suurin piirtein saman kuin paperiset versiot. Niitä ei voi myydä eteenpäin, kuten ei myöskään tehtäväkirjoja tai kielten kirjoja, joihin on yhdistetty sekä luku- että tehtäväosat.

Oppikirja-alessa saattaa saada kirjakaupan jäsenkortilla 20 prosenttia kokonaissummasta pois. Näin kirjojen, vihkojen, kynien ym. summaksi tulee hieman vajaa 600 €, tässä ei kuitenkaan ole mukana kaikkia vuoden opiskeluun tarvittuja kirjoja. Kaikkia ei tarvitse heti ostaa, tosin alennus kestää vain määrätyn ajan, siinä mielessä ne kannattaa hankkia tämän ajan sisällä.

Tietokone pitää olla, sekä laskin. Eikä mikä tahansa laskin, vaan tietty malli ja merkki. Nettihaulla löytyi vaadittu laite ohjelmistolisensseineen, hintaan 168 euroa. Lukion tietokoneitten hinnat ovat alkaen 500 euroa.

Lisäksi vihot ja muu materiaali. Edullisin penaali maksoi kaupassa 7,95 euroa. Muuntelin summia Suomen markan aikaiseen aikaan, jolloin itse kävin lukion: karkeasti 48 markkaa pienestä kangaspalasta ja vetoketjusta! Lukion käyminen maksaa keskimäärin 2500 euroa, eli noin 15 000 vanhaa markkaa.

Maailma on muuttunut kaikin tavoin, mutta silti. Päällimmäiseksi jää rahastuksen maku. Toki halvemmallakin voi päästä, jos ehtii vertailla netissä ja kaupoissa tarjouksia.

Mietin, miten yksinhuoltaja tai työtön huoltaja kykenee suoriutumaan kustannuksista. Jääkö joku nuori lukion ulkopuolelle, eikä pääse osalliseksi ilmaisesta koulutuksesta, koska oppikirjoihin, tietokoneeseen tai laskimeen ei ole varaa?

Lukio on edelleen väylä korkeakouluopintoihin. Kuinka moni meistä korkeasti koulutetuista olisi tänä päivänä korkeasti koulutettu, jos lukion käyminen olisi aikoinaan maksanut yhtä paljon?

Yhteiskunta kulkee väärää tietä ja taaksepäin, jos huoltajan kukkaron paksuus määrittää nuoren koulutus- ja ammatinvalinnat.

Annina Ruottu FT
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja