Naisten ja vähemmistöjen oikeudet Euroopassa heikkenevät

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkaisi tällä viikolla vihdoin uudet komissaariehdokkaansa ja salkkujaon. Toiselle kaudelle EU:n kipparina jatkava von der Leyen on itse ensimmäinen nainen tehtävässään. Hän onkin alusta alkaen pyrkinyt huolehtimaan siitä, että komission poliittiset linjaukset ja kokoonpano ovat edistäneet tasa-arvoa ja naisten oikeuksia Euroopassa.

Kootessaan ensimmäistä komissiotaan 2019 vaalien jälkeen von der Leyen pyysi jäsenmaita esittämään mies- ja naisehdokasta, ja niinpä hänen ensimmäinen komissionsa olikin historian tasa-arvoisin 14 mies- ja 13 naiskomissaarillaan.

Viisi vuotta myöhemmin, kesäkuun eurovaalien jälkeen sama pyyntö kaikui kuuroille korville. Hän joutui jopa painostamaan ja lahjomaan joitain maita vaihtamaan ehdokkaansa naiseen lupaamalla heille merkittävämpää salkkua. Painostus kohdistui pääasiassa maihin, joissa hänen EPP-ryhmänsä puolueet eivät ole vallassa. Kaikkien näiden venkoilujen jälkeen tulos ei ole mairitteleva: 26 komissaariehdokkaasta vain kymmenen on naisia. Tasapainottaakseen tilannetta hän nimitti kuudesta varapuheenjohtajan pestistä neljä naista. Ehdokkaita voi kuitenkin mennä vielä vaihtoon parlamentin kuulemisissa.

Oikeiston vahva nousu Euroopassa vie myös tulevaa komissiota edeltäjäänsä selkeästi oikeammalla. Muutos heijastelee myös salkkujen sisältöön: talouteen, kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja teollisuuteen on panostettu paljon. Tärkeitä ja välttämättömiä aiheita toki tänä päivänä kaikki noista.

Tasa-arvoon liittyvät teemat ovat kokeneet taantuman ja ne on niputettu Belgian salkkuun, yhdessä varautumisen ja kriisijohtamisen kanssa. Sosiaalipolitiikka loistaa poissaolollaan, ja työllisyyden sijaan puhutaan osaamisesta. Terveysasiat taas on siirretty Unkarin ehdokkaalle, joka tulee Viktor Orbanin äärioikeistolaisesta Fidezs-puolueesta. Hänen johdollaan komissio tulee tuskin edistämään esimerkiksi seksuaaliterveyteen liittyviä kysymyksiä tai abortin saatavuutta.

Äärioikeiston kanssa tullaan tällä kaudella kipuilemaan myös parlamentissa. Vaikka äärioikeistoryhmät Patriootit ja Suvereenit on suljettu yhteistyöstä ulos EPP:n, S&D:n ja Renew’n tekemällä cordon sanitaire -menetelmällä, se ei estänyt EPP:n neuvottelijaa sooloilemasta heti ensimmäisellä täysistuntoviikolla ja tekemästä yhteistyötä Patrioottien kanssa. Jo viime kaudella niin ECR- kuin EPP-ryhmien mepit työnsivät kapuloita rattaisiin aina, kun lainsäädännöllä pyrittiin edistämään tasa-arvokysymyksiä.

Saman aiheen äärellä kuohuu myös kotimaassa. Perussuomalaisten ministerin Ville Tavion päätös jättää Suomi ulkopuolelle Ukrainan jälleenrakentamiseen liittyvästä tasa-arvoliittoumasta siksi, että liittouman perustamisasiakirjassa mainitaan myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistäminen, on pöyristyttävä. Venäjä perustelee sotaansa Ukrainassa vedoten nimenomaan niin kutsuttujen ”perinteisten arvojen” puolustamiseen homofobisen ja länsivastaisen propagandan avulla, ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt on tunnetusti ajettu Venäjällä ahtaalle.

Päätöksellään Tavio asettaa kansainvälisten kumppaneiden silmissä Suomen ulkopoliittisen linjan hyvin kyseenalaiseksi. Suomen kehityspolitiikkaan on aina kuulunut vahvasti naisten ja vähemmistöjen oikeuksien edistäminen, ja tämä linja on myös nykyisessä hallitusohjelmassa.

Pääministeri Orpo ei tunnu saavan perussuomalaisia hallituskumppaneitaan ruotuun. Suomen jos kenen pitäisi pysyä Ukrainan tukena, loppuun saakka ja kaikin mahdollisin keinoin, ja näyttää samalla esimerkkiä muulle maailmalle. Ukrainassa taistellaan paitsi kansallisen identiteetin myös vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Tämä sopisi perussuomalaistenkin muistaa.

Tulevalla kaudella Euroopan parlamentissa saa olla tarkkana naisten ja tyttöjen oikeuksia puolustettaessa. Minkäänlaista siimaa ei äärioikeistolle pidä antaa, ja kokoomuslaisen EPP-ryhmänkin soisi pistävän rivinsä asiassa suoriksi.

Elsi Katainen
Euroopan parlamentin jäsen

EtusivuAjankohtaistaAvain-blogiNaisten ja vähemmistöjen oikeudet Euroopassa heikkenevät