Keskustanaisten historiaan mahtuu tuhansia vaikuttajanaisia, jotka ovat antaneet arvokkaan panoksensa naisten ja perheiden aseman parantamiseksi niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Jokainen keskustanainen on vaikuttajanainen, omalla paikallaan, omassa tehtävässään. Kukaan ei synny vaikuttajanaiseksi, mutta jokainen voi kasvaa sellaiseksi.
Keskustanaiset on tarjonnut ja tarjoaa naisille mahdollisuuden kasvaa vaikuttajanaisiksi, vaihtaa mielipiteitä toisten yhteiskunnallisesta asioista kiinnostuneiden kanssa sekä saada vahvistusta omille ajatuksilleen ja ideoilleen.
Maalaisliiton naisjärjestön synty
Naisten oman toiminnan organisoimista Maalaisliiton sisällä alettiin järjestelmällisesti vaatia vuonna 1937. Karjatalousneuvoja Alma Mäkelä Keski-Pohjanmaalta aloitti keskustelun Maalaisliiton oman naisjärjestön perustamisesta. Asia sai puolivirallisen alkunsa 2.4.1941 Helsingin paikallisosaston järjestämässä illanvietossa. Naisjärjestön perustamiskokous pidettiin 26.4.1941 Maalaisliiton 35. Puoluekokouksen yhteydessä Helsingissä. Puoluekokous hyväksyi naisjärjestön perustamisen 27.4.1941. Maalaisliiton Naisten ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Tilda Löthman-Koponen.
Esimerkkeinä keskustalaisen naisliikkeen ajamista tavoitteista voidaan mainita vuonna 1951 voimaan tullut kodinhoitajanlaki sekä vesijohtoveden saaminen maaseudun koteihin.
1960-70-luvulla naisten koulutustaso nousi ja työssäkäynti lisääntyi. Tämä nosti esiin ongelmat perheen ja työn yhdistämisestä. Yksi tärkeimmistä tavoitteista 70-luvulla oli niin sanottu äidinpalkka (lasten kotihoidon tuki). Muita tavotteita olivat muun muassa kulttuurin kehittäminen ja naisten määrän lisääminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Maalaisliitto otti vuonna 1962 puolueohjelmaansa kirjauksen, jossa tavoiteltiin naispappeuden toteuttamista. Suomen evankelis-luterialaisen kirkon ensimmäiset naispuoliset papit vihittiin vasta 6.3.1988.
Vuonna 1965 Maalaisliiton naiset vaihtoivat nimensä Keskustapuolueen naisiksi.
Vuoden 1985 edustajakokouksessa hyväksyttiin ensimmäisen kerran naisjärjestön oma erillinen tavoiteohjelma “Ihmisen ja elämän puolesta, Keskustapuolueen naiset kohti 90-lukua”. Ohjelman kantavina teemoina olivat alkiolaisessa hengessä vastuu ihmisestä, luonnosta ja rauhasta sekä ajatus kasvusta ihmisyyteen.
2000-luvulla naiset kohdistivat huomionsa erityisesti työelämän tasa-arvoon, naisyrittäjyyden tukemiseen, perheiden hyvinvointiin ja naisten määrän lisäämiseen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Erityisen iloisia oltiin silloisen puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen noustessa ensimmäiseksi naispuoliseksi pääministeriksi. Hetken aikaa Suomessa oli naispuolinen presidentti, pääministeri ja eduskunnan puhemies. Tämä osoitti, että naisilla on Suomessa mahdollisuus päästä kaikkein korkeimpiin virkoihin.
Naisten tie huipulle on vielä liian kivinen. Työ tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta jatkuu. Keskustanaisia ja heidän taistelutahtoaan tarvitaan edelleen.
Ensimmäiset keskustalaiset naiset eri tehtävissä
Hilma Räsänen Viipurista valittiin eduskuntaan ensimmäisissä yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvissa eduskuntavaaleissa vuonna 1907 ja hän oli ensimmäinen Maalaisliiton naiskansanedustaja.
Anna Ängeslevä Ylivieskasta oli Maalaisliiton toinen naiskansanedustaja. Hänet valittiin 1908 vaaleissa.
Vieno Simonen oli ensimmäinen Maalaisliittolainen naisministeri. Hän toimi sosiaaliministerinä vuosina 1953-1954, 1959-1961 sekä maatalousministerinä 1956-1957.
Kerttu Saalasti oli ensimmäinen Maalaisliiton naispuolinen varapuheenjohtaja vuosina 1964-1970.
Erja Tikka oli ensimmäinen nainen Keskustan puoluesihteerinä vuosina 1990-1994.
Anneli Jäätteenmäki oli ensimmäinen nainen Keskustan puheenjohtajana vuosina 2002-2003 ja ensimmäinen keskustalainen naispääministeri vuonna 2003.
Eeva Kalli oli ensimmäinen nainen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana 15.9.2022–19.6.2023. Kalli on toiminut myös eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajana 7.6.2019–14.9.2022 ja edelleen 20.6.2023-
Vaikuttajanaiset
Suomen Keskustanaisten puheenjohtajat
Suomen Keskustanaisilla (ent. Maalaisliiton Naiset) on ollut tähän mennessä 12 puheenjohtajaa. Heitä kaikkia on yhdistänyt palava halu edistää naisten asemaa. He ovat kaikki olleet oman aikansa edelläkävijöitä ja toimineet kannustavina esimerkkeinä muille naisille. Meistä jokainen voi toimia esimerkkinä lähellään oleville naisille ja tytöille. Menestyäksemme meidän naisten pitää osata tukea ja kannustaa toisiamme.
Tilda Löthman-Koponen
- Maalaisliiton Naisten puheenjohtaja 1941-1945
- Kansanedustajana vuosina 1910, 1920, 1930- luvuilla
- Kansanopiston johtajatar
Aino Luostarinen
- Maalaisliiton Naisten puheenjohtaja 1945-1953
- Kansanedustaja 1927-1930, 1936-1953
- Emäntä
Kerttu Saalasti
- Puheenjohtaja 1953-1970
- 20 vuotta kansanedustajana
- Opetusministeri Sukselaisen I hallituksessa 05/1957-11/1957, opetusministeri Kekkosen V hallituksessa 10/1954-03/1956
- Agronomi ja kirjailija
- Keskustanaisten kunniapuheenjohtaja 1970-1995
Marjatta Väänänen
- Puheenjohtaja 1971-1985
- Kulttuuriministeri 1972-1975
- Opetusministeri 1976-1977
- Sosiaali- ja terveysministeri 1982-1983
- Kansanedustajana 1975-1991
- Ministerin arvonimi 1994
- Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniapuheenjohtaja 2011-16.10.2020
Hannele Pokka
- Puheenjohtaja 1985-1994
- Kansanedustaja 1979-1994
- Oikeusministeri Ahon hallituksessa 04/1991-04/1994
- Lapin läänin maaherra 1994-2008
- Kirjailija, julkaissut lukuisia kaunokirjallisia teoksia ja tietokirjoja
- Oikeustieteen tohtori
Sirkka-Liisa Anttila
- Puheenjohtaja 1994-2003
- Kansanedustaja 1983-1996, 1999-2019
- Europarlamentaarikko 1996-1999
- Maa- ja metsätalousministeri
- Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja
- Eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä kaksi kertaa
- Puheenjohtaja Naisjärjestöjen keskusliitossa
- Puheenjohtaja Naisjärjestöt yhteistyössä ry
- Hallintonotaari
- Maatalousyrittäjä
- Ministerin arvonimi 2019
- Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniapuheenjohtaja 16.11.2020-
- Suomen Keskustanaisten kunniapuheenjohtaja 18.6.2021-
Susanna Haapoja
- Puheenjohtaja 2003-2005
- Kansanedustaja 2003-2009
- Järjestöagrologi ja maanviljelijä
Anneli Jäätteenmäki
- Puheenjohtaja 2005-2011
- Europarlamentaarikko 2004-2009
- Kansanedustaja 1987-2004
- Oikeusministeri Ahon hallituksessa 05/1994-04/1995
- Eduskunnan puhemies
- Pääministeri
- Keskustan puheenjohtaja
- Euroopan Neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja
- Toiminut valtakunnan politiikasta jättäytymisen jälkeen muun muassa Lapuan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuuston ja -hallituksen jäsenenä
- Oikeustieteen kanditaatti, varatuomari
Elsi Katainen
- Puheenjohtaja 2011-2017
- Europarlamentaarikko 03/2018-
- Kansanedustaja 03/2007-02/2018
- Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
- Agrologi AMK ja ammatillisten aineiden opettaja
- Työkokemusta maatilayrittäjänä, luonnonvara-alan opettajana sekä maaseutuhallinnon ja -kehittämisen tehtävissä
- Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja
- Maakuntahalituksen jäsen
Ulla Parviainen
- Puheenjohtaja 2017-2021
- Kansanedustaja 2015-2019
- Epilepsialiiton puheenjohtaja
- Työskennellyt 1.4.2022 alkaen Kuusamo-opiston rehtorina
- Kasvatustieteiden maisteri, vaatetus- ja neule-alan suunnittelija / ohjaaja
- Kuusamon kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen
Sari Palmu
- Puheenjohtaja 2021-2023
- Varapuheenjohtaja 2013-2021
- Loma ja Terveys ry:n (ent. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.) puheenjohtaja 2017-
- Alajärven kaupunginvaltuuston jäsen, toiminut aikaisemmin muun muassa Alajärven kaupunginhallituksen puheenjohtajana
- Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuuston ja -hallituksen jäsen
Päivi Mononen-Mikkilä
- Puheenjohtaja 2023-
- Varapuheenjohtaja 2021-2023
- Pääsihteeri 1992-1995
- Keskustan puoluehallituksen jäsen 2023-
- Keskustan puoluevaltuuston jäsen 2021-
- Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan varajäsen ja työvaliokunnan jäsen 2023-
- Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Sukupuoli, talous- ja valta-jaoston varapuheenjohtaja 2023-
- Vaikuttajaviestinnän ammattilainen
- HHJ-tutkinto (hyväksytty hallituksen jäsen) 2020-2021
Keskustalaiset naiskansanedustajat ja mepit
Keskustan 22 -jäseniseen eduskuntaryhmään kuuluu seitsemän naiskansanedustajaa. Naisten määrä niin eduskunnassa kuin paikallisessa päätöksenteossa on lisääntynyt, mutta todelliseen tasa-arvoon on vielä matkaa. Vain osallistumalla voit olla mukana tekemässä muutosta. Asetu itse ehdolle tai ainakin äänestä naista, kaikissa vaaleissa.
Kansanedustajat
- Eeva Kalli
- Anne Kalmari
- Hilkka Kemppi
- Hanna Kosonen
- Hanna-Leena Mattila
- Olga Oinas-Panuma
- Hanna Räsänen (ent. Huttunen)
Euroopan parlamentin jäsenet
- Elsi Katainen
- Katri Kulmuni
