30.11.2016 Suomen Keskustanaisten kuntavaaliteesit kevään vaaleihin

Suomen Keskustanaiset luovuttivat kuntavaaliteesinsä puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilälle Keskustan puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä Torniossa.

Naisten osuus kuntapäättäjistä on tällä hetkellä noin kolmannes. Päätöksentekoon tarvitaan kaikenikäisiä ihmisiä, miehiä ja naisia. Keskustanaisten mielestä on tärkeää poistaa esteitä, jotka estävät täysipainoista osallistumista päätöksentekoon.

Keskustanaiset toivovat lainmuutosta sairasvakuutuksen työtulokäsitteeseen. Tällä hetkellä kunnalliset luottamustoimipalkkiot lasketaan ansiotuloksi, mikä pudottaa äitiyspäivärahan minimitasolle ja vie isiltä kokonaan oikeuden isyysrahaan kokouspäiviltä. Kunnalliseen päätöksentekoon osallistumisesta ei saa rangaista, vaan tulee löytää keinoja, jotta pienten lasten vanhempien osallistuminen helpottuisi.

Vaalien jälkeen toimijat sitoutuvat yhteisiin periaatteisiin luottamuspaikkojen jaosta. Vaaleissa menestyneitä ehdokkaita ei saa sivuuttaa esimerkiksi heidän ikänsä tai sukupuolensa perusteella luottamustehtävistä neuvoteltaessa.

Tasa-arvon peruskirja joka kuntaan

Myös kunnissa tulisi olla laadittuna tasa-arvosuunnitelma ja sen osana palkkakartoitus. Kartoituksen tehtävänä on selvittää, ettei saman työnantajan palveluksessa olevien samaa tai samanarvoista työtä tekevien naisten ja miesten välillä ole perusteettomia sukupuolesta johtuvia palkkaeroja. Kuntaliiton suositus on, että tasa-arvosuunnitelman aikajänne on valtuustokausi ja se tulisi päivittää vuosittain talousarvion yhteydessä.

Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan allekirjoittaneita kuntia tai alueita on Suomessa 18. Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirja on sitoumus naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa. Peruskirja on konkreettinen apuväline, joka tukee suunnittelua, päätöksentekoa ja päätösten vaikutusten arviointia sekä käytännön toteutusta. Se auttaa ymmärtämään, kuinka tasa-arvoa voidaan edistää, seurata ja arvioida kaikessa kunnan toiminnassa.

Keskustanaisten tavoitteena on, että jokainen Suomen kunta ja maakuntaliitto allekirjoittaa tasa-arvon peruskirjan tulevan vaalikauden aikana.

Sote- ja maakuntanuudistus vaikuttaa naisiin

Sote- ja maakuntauudistus on suurin yksittäinen henkilöstön siirto työnantajalta toiselle maassamme. Kun yli puolet kunta-alan henkilöstöstä siirtyy maakuntakonserneihin, muuttuu arki kunnissa syvällisesti. Kuntien muutosjohtamisesta, erityisesti henkilöstön muutosvalmennuksesta ja -tuesta on huolehdittava kunnolla.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa päätavoitteena on edistää ihmisten hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, osallisuutta ja sosiaalista turvallisuutta. Sote-uudistuksella on monia vaikutuksia naisten ja miesten tasa-arvoon, paikallisdemokratiaan ja asukkaiden osallistumiseen, palveluihin ja henkilöstöön. Myös naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn uudistuksella nähdään vaikutuksia.

Erityisesti uudistuksen henkilövaikutukset kohdistuvat voimakkaasti naisiin, koska sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä 90 prosenttia on naisia.

Pienimuotoisille, pääosin naisten omistamille hoivayrityksille saattaa jäädä entistä vähemmän tilaa, kun järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ja palveluita kilpailutetaan suurempina kokonaisuuksina. Myös erilaisten osakuntatyyppisten suomalaisten yritysten tulisi saada enemmän jalansijaa monikansallisten suuryritysten sijaan.

Keskustanaisten tavoitteena on, että sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännössä ja toimeenpanossa huolehditaan tasa-arvon etenemisestä.

Keskustanaisten mielestä keskustelu sukupuolten tasa-arvosta on nostettava valinnanvapauden, yhtiöittämisen ja tehostamisen rinnalle. Myös näiden asioiden vaikutukset työntekijöiden asemaan ja palveluiden laatuun ovat avainasemassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista toteutettaessa.

Huomisen kunta huomioi kaikki

Tulevaisuuden kunta on erilaisten toimijoiden ja yhteisöjen tiivis yhteisö.  Kunta ei ole palveluautomaatti, vaan se ottaa mukaan seurakunnat, kolmannen sektorin ja kuntalaiset. Keskiössä on kuntalaisen osallistuminen ja osallistaminen. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja paikallisen elinvoiman kehittäminen tapahtuu kumppanuudessa kuntalaisten, järjestöjen, yritysten, sidosryhmien ja muiden kuntien kanssa.

Tulevaisuuden kunnan kolme tehtävää ovat elinvoimaisuus, kaavoituspolitiikka, sekä koulutuksesta ja sivistyksestä huolehtiminen. Keskustanaisten tavoitteena on, että kunnat panostavat terveyden edistämiseen ja ennalta ehkäisevään toimintaan, kuten terveisiin kouluihin, kaavoitukseen ja urheilurakentamiseen.

Hyvinvointia edistetään perustamalla esimerkiksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakuntia ja päätöksenteon vaikutuksia arvioidaan monesta eri näkökulmasta.

Onnistunut digiloikka menestymisen avain

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö yleistyy kaikilla elämän osa-alueilla ja digiloikka on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Digitalisaatiolla on runsaasti piileviä mahdollisuuksia myös julkisella sektorilla. Digitalisaatiokeskustelun keskellä on hyvä muistaa, että muutos ei tapahdu itsestään – se vaatii resursseja myös siihen, että digiloikka ei jää vain nuorten, hyväosaisten ja koulutettujen hyödyksi.

Keskustanaisten mukaan kaikilla lapsilla on oltava tasaveroiset mahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi on varmistettava, että jokaisella koululaisella on siihen tarvittavat laitteet. Myös opettajille, oppilaille kuin kuntien hallintoon on osoitettava riittävistä koulutusta, jotta digitaalisuuden hyödyt saadaan täysimittaisesti käyttöön.

Virtuaalinen osallisuus ei korvaa läsnäoloa ja ihmisten fyysistä kohtaamista. Onnistuessaan digiloikka huomioi tekniikan lisäksi myös sosiaaliset tarpeet.

Suomi on eri tutkimusten mukaan yksi Euroopan kärkimaita etätyösovelluksissa. Toimivat internetyhteydet joka puolella maata mahdollistavat etätyön ja etäopiskelun.


Osallistu

kehrä nettisivuille.png

KOL_logo.jpg

KENU_logo.jpg

Kerttu.jpg

Nytkis.jpg

Keskustanaiset verkossa