Marja Peltomäki: Yrityksistä kasvua ja työtä - Naisyrittäjyys on ykkösjuttu!

10.10.2014

Keskustan johto päätti kesäkokouksessaan käynnistää lokakuussa työllisyyskeskustelun vastavetona hallituksen heikoille toimille talouden ja työllisyyden kohentamiseksi. Työllisyyskeskustelun tavoitteena on hakea ratkaisuja siihen, miten talous saadaan kasvuun ja kuntoon ja ihmisille työtä.

Yrittäjyyden edistämisellä ja yritysten kannusteloukkujen purkamisella on keskustelussa merkittävä osa. Mikä on naisyrittäjyyden rooli taloustalkoissa? Onko ylipäätään syytä tarkastella yleistä yrittäjyyttä ja naisyrittäjyyttä erikseen?  Kyllä on. Ja näiden keskustan aloitteesta käytävien työllisyyskeskustelujen lomaan on jo aikakin lisätä omaksi kehittämiskohteekseen naisyrittäjyys ja yksinyrittäjyys.

Aluksi hieman taustaa. Kun kansainvälinen taantuma kuusi vuotta sitten iski, se heijastui ryminällä Suomen yrityskenttään ja työvoimalukuihin. Kuten tiedämme, taantuma on tämän hallituskauden aikana kasvanut syväksi lamaa muistuttavaksi tilaksi. Työttömänä on jo lähes 7,5 % väestöstä. Taantuman on ennustettu vaikuttavan jo merkittävästi julkisensektorin palvelurakenteeseen ja eläkejärjestelmän kestävyyteen. Uutisissa työttömyysluvut ja yritysten ahdinko ovat jatkuvasti esillä.  Vaaditaan vahvoja toimia edistää työllisyyttä keinona panostaa elinkeinopolitiikkaan - siis luoda työllistäviä yrityksiä.

Keskusta esitti kesällä välikysymyksen hallituksen toimista edistää yritysten toimintaa ja työllisyyttä, samalla esiteltiin 24 toimenpiteen lista työllisyyden parantamiseksi. Yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta listalla olivat muun muassa viiden prosentin yrittäjävähennys pk-yrityksissä, investointien vapaa poisto-oikeus sekä yksinyrittäjien tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen

Taustalla on ajatus siitä, että yrittäjyys, vaikka pienimuotoisenakin, voi olla ratkaisu taloustilanteen kohentamiseen. On totta, että laajasta mikroyritysten verkostosta voidaan etsiä merkittävää kasvua. Mutta miten tähän tavoitteeseen liittyvissä toimenpiteissä huomioidaan yksinyrittäjät ja naisyrittäjät? Kuuluuko heidän äänensä?

Yrityselämän suulla puhuvat usein keskisuurten ja suurten yritysten edustajat. Kuitenkin valtaosa (94 %) suomalaisista yrityksistä on alle kymmenen henkilön ns. mikroyrityksiä. Yksinään yritystoimintaa harjoittavia on yli 160 000 eli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä ja niiden suhteellinen osuus kaikista yrityksistä kasvaa jatkuvasti. Naisyrittäjiä on 84 000, eli kolmannes kaikista yrittäjistä. Merkittävää on myös, että naiset toimivat yrittäjinä yksinään selvästi useammin kuin miehet.

Kolme neljäsosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. Yhden henkilön yritysten toimialoja ovat tyypillisimmin koulutus- ja henkilöpalvelut, kuten ne tutut parturit ja kauneushoitolat, sekä erilaiset sosiaali-, hoiva- ja terveyspalvelut. Naisyrittäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Kotitalousvähennysjärjestelmä, kuntien palvelutuotannon avautuminen kilpailulle ja ostopalvelujen lisääntyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat olleet eräitä tärkeitä kasvusysäyksen antajia.

Mitä edistämistoimia naisyrittäjät odottavat? Naisyrittäjyyteen kohdistuvien toimien tulisi olla luonteeltaan pysyviä, johdonmukaisia, pitkäkestoisia ja yrittäjyyteen kannustavia. Naisten harjoittama yritystoiminta tulisi myös huomioida paremmin tilastoinnissa ja sitä kautta elinkeinopoliittisessa valmistelussa. Ilman tietoa sektoria ei voida kehittää.

Yritysten kasvun mahdollistaminen vaikuttaa suoraan työllistämisvaikutuksiin eli niihin tavoitteisiin, joita yhteiskunta yrittäjäkentältä toivoo. Merkittävimpänä ongelmana yksinyrittäjät pitävät liian suuria työn sivukuluja ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Sivukuluja pitäisi voida alentaa tuntuvasti, jotta kynnys ensimmäinen työntekijän palkkaamiseen madaltuu.

Haasteita on myös muita kun asiaa katsotaan yksinyrittävien ja naisyrittäjien näkökulmasta. Jotta naisyrittäjyys voisi kukoistaa, tarvitaan nykyistä ponnekkaampia toimia sosiaaliturvan sekä yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittamista, toisin sanoen vanhemmuudesta aiheutuvan kustannusrasitteen epätasapainon oikaisua naisvaltaisilla toimialoilla. Asia on vanha tuttu monista politiikkaohjelmista, mutta edelleen ratkaisematta.

Lisäksi on mahdollistettava, että vanhemmuuden ja yrittäjyyden yhteensovittaminen sekä perhevapaiden käytön mahdollisuus yksinyrittäjille. Malliksi viimeksi mainittuun on esitetty esim. yrittäjien sijaispalvelujärjestelmää.

On myös rohkeasti poistettava yrittäjänaisten ja palkansaajanaisten välinen kuilu äitiys- ja vanhempainvapaasta. Yrittäjänaisten tilannetta helpottaisi esimerkiksi verovähennysoikeuden luominen yrittäjäperheen alle 10-vuotiaan sairaanlapsen hoidon järjestämisestä aihetuvista kustannuksista. Se ja äidin raskauden aikaiset sairauspoissaolot voisi nivoa yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin karenssi raskaudesta johtuvista poissaoloista rasittaisi vain kerran raskauden aikana äidin työnantajaa tai yrittäjä-äitiä.

Yritystukijärjestelmää tulee uudistaa ja kehittää tukimuotoja, jotka huomioivat paremmin ns. naisten edustamien toimialojen tarpeita. Lisäksi voidaan laatia kartoitus kasvupotentiaalia omaaviin palvelualoihin keskittyvän yrityshautomotoiminnan kehittämisedellytyksistä ja tarpeista.

Naisyrittäjien ja yksinyrittäjien potentiaali ja kasvumahdollisuudet tulee ottaa tosissaan. Kaikki toimet pienten yritysten elinmahdollisuuksien parantamiseksi ovat tärkeitä kasvun ja työllisyyden kannalta. Naisyrittäjyyteen kannattaa panostaa - ja panostuksen aika on nyt!

Marja Peltomäki, Keskustanaisten hallituksen jäsen


Elina Helmanen


 
blog comments powered by Disqus

Osallistu

kehrä nettisivuille.png

KOL_logo.jpg

KENU_logo.jpg

Kerttu.jpg

Nytkis.jpg

Keskustanaiset verkossa