MariKiviniemi-8581.jpg

Vaikuttajanaisia

Keskustanaisten historiaan mahtuu tuhansia ja taas tuhansia vaikuttajanaisia, jotka ovat antaneet arvokkaan panoksensa naisten ja perheiden aseman parantamiseksi niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Jokainen keskustanainen on vaikuttajanainen, omalla paikallaan, omassa tehtävässään. Kukaan ei synny vaikuttajanaiseksi, mutta jokainen voi kasvaa sellaiseksi. Keskustanaiset ovat tarjonneet ja tarjoavat naisille mahdollisuuden kasvaa vaikuttajanaisiksi, vaihtaa mielipiteitä toisten yhteiskunnallisesta asioista kiinnostuneiden kanssa sekä saada vahvistusta omille ajatuksilleen ja ideoilleen.

Keskustalaiset naiskansanedustajat ja mepit

Keskustan 31-jäseniseen eduskuntaryhmään kuuluu 10 naiskansanedustajaa. Naisten määrä niin eduskunnassa kuin paikallisessa päätöksenteossakin on lisääntynyt, mutta todelliseen tasa-arvoon on vielä matkaa. Vain osallistumalla voit olla mukana tekemässä muutosta. Asetu itse ehdolle tai ainakin äänestä naista, kaikissa vaaleissa. 

Kansanedustajat


Hannakaisa Heikkinen
Hanna Huttunen

Eeva Kalli
Anne Kalmari
Hilkka Kemppi
Hanna Kosonen
Katri Kulmuni
Hanna-Leena Mattila
Annika Saarikko
Anu Vehviläinen

Euroopan parlamentin jäsen

Elsi Katainen

Suomen Keskustanaisten puheenjohtajat

Suomen Keskustanaisilla (ent. Maalaisliiton Naiset) on ollut tähän mennessä yhdeksän eri puheenjohtajaa. Heitä kaikkia on yhdistänyt palava halu edistää naisten asemaa. He ovat kaikki olleet oman aikansa edelläkävijöitä ja toimineet kannustavina esimerkkeinä muille naisille. Meistä jokainen voi toimia esimerkkinä lähellään oleville naisille ja tytöille. Menestyäksemme meidän naisten pitää tukea ja kannustaa toisiamme.

Ulla Parviainen (2017-) on kasvatustieteen maisteri ja rehtori Kuusamosta. Kasvatustieteen maisterin koulutuksen lisäksi Parviainen on vaatetus- ja neule-alan ohjaaja/suunnittelija. Hän toimi kansanedustajana vuosina 2015-2019. Parviainen on myös Epilepsialiiton puheenjohtaja. Kotikaupungissaan Kuusamossa hän kuuluu kaupunginvaltuustoon ja -hallitukseen.

Elsi Katainen (2011-2017) on Euroopan parlamentin jäsen Pielavedeltä, Pohjois-Savosta. Ennen europarlamentaarikon uraa hän toimi kansanedustajana ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on agrologi AMK sekä ammatillisten aineiden opettaja. Elsi Katainen on kahden lapsen äiti. Työkokemusta Elsi Katainen on kerryttänyt maatilayrittäjänä, luonnonvara-alan opettajana sekä maaseutuhallinnon ja -kehittämisen tehtävissä. Hän on toiminut Keskustanaisten puheenjohtajuuden lisäksi muun muassa Pielaveden kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana ja Pohjois-Savon maakuntahallituksen jäsenenä.

Anneli Jäätteenmäki (2005-2011) toimi Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 2004-2019. Europarlamentaarikkona hän toimi muun muassa Euroopan parlamentin varapuhemiehenä. Anneli Jäätteenmäki on toiminut muun muassa kansanedustajana, oikeusministerinä, eduskunnan puhemiehenä, pääministerinä, Keskustan puheenjohtajana ja Euroopan Neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtajana. Anneli Jäätteenmäki on koko poliittisen uransa aikana pyrkinyt voimakkaasti edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien toteutumista ja jatkaa työtä tällä saralla sitkeästi edelleen. Koulutukseltaan Anneli Jäätteenmäki on varatuomari. Anneli Jäätteenmäki on kotoisin Lapualta Etelä-Pohjanmaalta, ja hänellä on koti sekä Lapualla että Helsingissä.

Susanna Haapoja (2003–2005) toimi kansanedustajana vuosina 2003-2009. Kotipaikkakunnallaan Kauhavalla hän toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Ammatiltaan hän oli järjestöagrologi ja maanviljelijä.

Sirkka-Liisa Anttila (1994–2003) on Suomen pitkäaikaisin naisparlamentaarikko. Hän luopui kansanedustajan tehtävästä keväällä 2019. Hän  toimi kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1983, lukuunottamatta kahden ja puolen vuoden taukoa vuosina 1996–1999, jolloin hän toimi europarlamentaarikkona. Sirkka-Liisa Anttila on toiminut lukuisissa merkittävissä luottamustehtävissä muun muassa maa- ja metsätalousministerinä, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana ja kaksi kertaa eduskunnan ensimmäisenä varapuhemiehenä. Hän on toiminut myös puheenjohtajana Naisjärjestöjen Keskusliitossa sekä Naisjärjestöt yhteistyössä ry:ssä (NYTKIS). Koulutukseltaan Sirkka-Liisa Anttila on hallintonotaari ja ammatiltaan maatalousyrittäjä. Sirkka-Liisa Anttila on kotoisin Etelä-Hämeestä, Forssasta. Tasavallan Presidentti myönsi 17. toukokuuta 2019 Anttilalle ministerin arvonimen.

Hannele Pokka (1985–1994) lähti politiikkaan mukaan ensimmäisen kerran jo opiskeluvuosinaan Helsingissä, jossa hän otti osaa opiskelijapolitiikkaan. Hänet valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi vuonna 1979, vasta 26-vuotiaana. Samana vuonna hänet valittiin myös Keskustanaisten hallitukseen ensimmäisen kerran. Pokka on toiminut opetusministerinä ja Lapin läänin maaherrana. Nykyisin Hannele Pokka toimii ympäristöministeriön kansliapäällikkönä. Hannele Pokka on koulutukseltaan OTT ja kotoisin Muurolasta.

Marjatta Väänänen (1971–1985) toimi aktiivisesti Keskustanaisissa 40-luvun puolivälistä 80-luvun loppupuolelle. Väänänen toimi lukuisissa merkittävissä luottamustehtävissä niin politiikassa kuin yksityissektorillakin. Hän oli kulttuuriministerinä 1972–1975, opetusministerinä 1976–1977, toisena sosiaali- ja terveysministerinä 1982–1983 ja kansanedustajana 1975–1991. Marjatta Väänänen ajoi eri tehtävissään ansiokkaasti parannuksia naisten asemaan yhteiskunnassa ja on toiminut esikuvana monille naispoliitikoille. Marjatta Väänäselle myönnettiin ministerin arvonimi vuonna 1994. Väänänen on tällä hetkellä Keskustanaisten kunniapuheenjohtaja. Keskustanaiset ovat viettäneet valtakunnallisesti kulttuuripäivää Marjantanpäivänä 15.8. vuodesta 2005 lähtien. Kulttuuripäivän tarkoituksena on innoittaa naisia kokoontumaan yhteen kulttuurin ympärille ja toteuttaa Santeri Alkion perintöä elinikäisestä itsensä kehittämisestä.

Kerttu Saalasti (1953-1970) toimi naisjärjestön puheenjohtajana 17 vuotta. Lisäksi hän toimi lähes 20 vuotta kansanedustajana, kaksi kertaa ministerinä ja lukuisissa eri tehtävissä puolueorganisaatiossa, maakunnallisissa ja kunnallisissa toimielimissä ja järjestöissä. Käytännön maanviljelijänä hänelle olivat tärkeitä talonpoikaiskulttuurin vaaliminen ja maaseudun elinolosuhteet. Ammatiltaan Saalasti oli agronomi ja kirjailija. Saalasti oli kotoisin Nivalasta. Puheenjohtajakautensa jälkeen Saalasti nimitettiin Keskustanaisten kunniapuheenjohtajaksi.

Aino Luostarinen (1945–1953) oli yksi voimakkaimpia maaseudun vaikuttajanaisia. Hän oli Suomen toinen naispuolinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Kansanedustajaksi hänet valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1927, minkä jälkeen hän jatkoi politiikassa aina kuolemaansa asti. Luostarinen oli ammatiltaan emäntä ja kotoisin Kerimäeltä.

Tilda Löthman-Koponen (1941–1945) oli Maalaisliiton Naisten ensimmäinen puheenjohtaja. Lisäksi hän toimi kansanedustajana vuosina 1910-, 1920- ja 1930-luvuilla. Löthman-Koponen oli ammatiltaan kansanopiston johtajatar ja kotoisin Kuopiosta.

Keskustanaisten edustukset puolueen ja yhteistyötahojen elimissä

Keskustanaisilla on edustaja kaikissa puolueen elimissä ja lukuisissa naisten asemaa, tasa-arvoa ja perheiden aseman parantamista ajavissa yhteistyötahojen ja -järjestöjen elimissä. Keskustanaiset ovat monessa mukana, joten jokainen jäsenemme löytää varmasti itselleen sopivimman tavan ja paikan vaikuttaa ja edistää itse tärkeimpinä pitämiään asioita. European Women's Lobby -järjestön kautta olemme mukana myös kansainvälisessä toiminnassa.



Osallistu

kehrä nettisivuille.png

KOL_logo.jpg

KENU_logo.jpg

Kerttu.jpg

Nytkis.jpg

Keskustanaiset verkossa