Palkkatasa-arvokeskustelu syyllistää perheitä ja naisia

Naisten palkka on keskimäärin 83,3 prosenttia miesten palkasta. Naisten palkanmaksu päättyy tänä vuonna laskennallisesti 1. marraskuuta eli naiset työskentelevät loppuvuoden palkatta.

Palkkatasa-arvokeskustelu on Keski-Suomen Keskustanaisten mielestä usein perheitä ja naisia syyllistävää. Palkkatasa-arvon esteeksi nostetaan yleensä vain perhevapaat ja kotihoidontuki.

Työelämän tasa-arvo lähtee Keski-Suomen Keskustanaisten mielestä ennen kaikkea työelämän murroksen ymmärtämisestä. Täysiaikaisen palkkatyön kuukausipalkan vertaaminen sukupuolten kesken ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta.

Palkkatasa-arvosta puhuttaessa tulee ottaa huomioon työelämän muutokset: kokopäiväinen palkkatyö ei ole enää työelämän normi. Vakituiset työsuhteet on korvattu eri mittaisilla projekteilla ja lyhyillä tai osa-aikaisilla työsuhteilla. Työtä tehdään nykyään epäsäännöllisiin aikoihin ja vaihtuvissa paikoissa.

Samaan aikaan vapaa-aika ja lähimmäisistä huolen pitäminen ovat nostaneet suomalaisten arvobarometreissä jatkuvasti arvostustaan työn ja tasa-arvon kustannuksella. Esimerkiksi vanhempainvapaa voi toimia äidin tai isän hengähdystaukona hektisestä työelämästä. Perheiden valintoja ei tulisi kyseenalaistaa tai pakottaa samaan muottiin, kuten subjektiivisen päivähoito-keskustelun osalta on käynyt.

Taloudellisesti vaikeina aikoina on erityisen tärkeää miettiä ratkaisuja epäkohtien toteamisen ja syyllistämisen sijaan sekä seurata palkkatasa-arvon sijasta naisten ja miesten välisen taloudellisen tasa-arvon kehitystä. Esimerkiksi kotihoidon tuen lakkauttamisen sijaan tulisi puhua siitä, miten kotona lasta hoitavat saataisiin eläkevakuuttamisen piiriin.

Rakentamislupakäytännöillä ohjataan yhteisöllisyyttä ja ihmisten elämänlaatua

Kuntien rakennuslupapäätöksissä tulee huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Tälle on tarvetta erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla, jotka eivät ole kaavan tai osayleiskaavan parissa, ja jossa palvelut ovat kaukana.

Esimerkiksi Jyväskylässä on viime vuosina evätty rakennuslupia, jossa maalaistalon pihapiiriin olisi haluttu rakentaa toinen omakotitalo suvun vanhemmille. Rakennusluvan eväämisen perusteena on ollut vähintään 2  hehtaarin kokoinen tonttivaatimus.

Keski-Suomen Keskustanaiset ovat monisukupolvisen rakentamisen ja yhteisöllisyyden kannattajia. Monisukupolvinen rakentaminen mahdollistaa eri sukupolvien luontevan rinnakkaiselon, huolenpitämisen vanhuksista, lastenhoitoavun ja omaishoidon kenenkään itsenäisyyttä tai omaa elämänpiiriä loukkaamatta. Kunnille tämä on myös kustannuskysymys väestön ikääntyessä. Erityisesti vietettäessä maaseudun naisten päivää lokakuun 15.pv haluaa Keskustanaiset korostaa edellä mainittujen asioiden tärkeyttä haja-asutusalueiden naisille.

Kaavoituksen normit eivät saa Keski-Suomen Keskustanaisten mielestä rajoittaa ihmisten luontevaa yhteisöllisyyttä eivätkä huolenpitoa lähimmäisistä. Kaavoituksella pystytään ohjaamaan monisukupolvista rakentamista, jos siihen on kuntapäättäjillä vahva tahtotila.

Keski-Suomen Keskustanaiset toivovat, että monisukupolvinen rakentaminen sallitaan uudessa, valmisteilla olevassa Jyväskylän rakennusjärjestyksessä.

Tuemme kansanedustaja Anne Kalmaria Keskustan varapuheejohtajaksi!

Tuemme kansanedustaja Anne Kalmaria keskustan varapuheenjohtajaksi. Anne on tehnyt merkityksellistä työtä naisille tärkeiden asioiden hyväksi.

Olemme iloisia siitä, että äitiyden kustannuksia työnantajalle on luvattu tasata. Samoin perheille annettavia kotipalveluita parannetaan eli autetaan väsyneitä vanhempia. Nämä molemmat asiat ovat usein toistuneet Annen puheissa ja tiedämme, että hän on ollut osaltaan niihin vaikuttamassa. Kalmari on toiminut sijaisäitinä ja ymmärtää hyvin, kuinka kallisarvoista on, että perhehoitoa eli sijaislasten ja vanhusten kotona tapahtuvaa hoitoa tuetaan lisää. Haluamme, että Keskustan johtoon nousee henkilö, joka osaltaan auttaa varmistamaan nämä meille painoarvoltaan suuret asiat.

Keskusta tarvitsee jatkossakin oikeudentuntoa puoluejohtoon. Tarvittavien säästöjen tulee tapahtua mahdollisimman pitkälle niin, että kaikkein köyhimmiltä ei leikata. Anne on syntyisin vaatimattomista oloista ja heikomman asiat koskettavat häntä syvästi. Annelle politiikka ei koskaan ole ollut markkinatalouden jatke, vaan tasaava hyvinvoinnin turva.

Anne Kalmari on tehnyt pitkään vaikuttavaa työtä suomalaisen ruuan puolustajana. Hän on vaikuttanut siihen, että lähiruokaa arvostetaan läpi Suomen.  Eduskunnan ruokaryhmän puheenjohtajana toimiva Kalmari on kiertänyt puhumassa kotimaisten julkisten ruokahankintojen lisäämiseksi ja asia on edennyt hyvin jo käytännön tasolle. Haluamme, että lapsemmekin saavat tulevaisuudessa puhdasta ja turvallista ruokaa.

Uskomme, että vastuullisella yrittäjyydellä voimme auttaa Suomea nousuun. Maatilayrittäjätaustainen Anne on tehnyt tarmokasta työtä erilaisten pienyritysten hyväksi, sillä juuri sinne työpaikat syntyvät.

Olemme oppineet tuntemaan Annen joukkuepelaajana, joka puhaltaa yhteiseen hiileen. Sosiaalisena ja helposti lähestyttävänä ihmisenä hän luo matalan kynnyksen politiikkaan ja iloa yhteisiin tapahtumiin.

Näiden asioiden vuoksi Keskustanaisten Keski-Suomen piiri kannattaa Anne Kalmaria Keskustan varapuheenjohtajaksi. Kannatathan sinäkin!

 Keski-Suomen Keskustanaisten vuosikokouksen kannanotto 26.4.2016

Keski-Suomen tavoitteeksi jätteiden 100% lajittelu ja hyötykäyttö!

Keski-Suomen Keskustanaiset toivovat Keski-Suomen maakunnan ottavan esimerkilliseksi tavoitteeksi jätteiden 100% lajittelun ja hyötykäytön. Keski-Suomen kehittäminen kierrätyksen mallimaakuntana kertoisi arvostamastamme puhtaasta tulevaisuudesta. Lisäksi tavoite antaisi virtaa ja mahdollisuuden investointeihin kierrätyksen ja hyötykäytön parissa toimiville vanhoille ja uusille yrityksille.
 
Jätemateriaalien hyötykäytön kustannussäästöistä ja ympäristövaikutuksista pääsisivät nauttimaan kaikki keskisuomalaiset. Kaasun hyödyntäminen kaukolämpönä ja autojen biopolttoaineena, kierrätyksen asteen nostaminen ja materiaalien hyöty- ja uudelleenkäytön lisääminen ovat kaikki tekoja yhteisen hyvän eteen. Jätteiden maahan hautaamisen sijaan niiden tehokas hyödyntäminen energiantuotannossa olisi myös varmasti kaikkien etu. Esimerkiksi Rauhanlahden voimalaitoksen uusiminen teknologian mahdollisuuksien mukaan jätteitä hyödyntäväksi laitokseksi olisi investointi maakunnan puhtauden puolesta.
 
Kaikkein tärkein työ tehdään kuitenkin kierrätyskasvatuksessa ja jätemäärien vähentämisessä. Monet tavarat ja elintarvikkeet pakataan liian monen muovin alle ja tuodaan kaukaa, jopa toiselta puolen maapalloa, vain pian roskiin heitettäväksi. Jätemäärää saadaan vähennettyä, kun uutta ostetaan vain tarpeeseen ja turhien hankintojen sijaan panostetaan laadukkaisiin ja kestäviin tuotteisiin. Paras tavoite on luoda nyt ja tuleville sukupolville luonnonvaroja säästävä, kierrätystä korostava ja jätteidenlajittelun ja hyötykäytön omaava toimintakulttuuri.

Keski-Suomen Keskustanaisten johtokunnan kannanotto 16.8.2013

Ylisukupolvista ajattelua tarvitaan!

Sukupolvien ketju ja maailman jättäminen jälkipolville parempana kuin mitä itse olemme sen saaneet hoidettavaksemme, on tärkeä asia. Se on keskeinen osa kestävää kehitystä, järkevää ajattelua ja kunnioittavaa suhdetta ympäröivään luontoon ja yhteiskuntaan. Ylisukupolvisuuden periaate on kuitenkin usein ajassamme unohduksissa. Kvartaaleittain ajattelevat tuntuvat tavoittelevan nopeita voittoja jolloin usein menetetään näkemys pitkän ajanjakson kehityksestä. Koreat tulevaisuuden visiotkin ovat yleensä ennemmin utopistista sanahelinää kuin konkreettisia toimia tulevaisuuden hyvinvoivan yhteiskunnan hyväksi.

Ylisukupolvisuus kiteytyy ehkä konkreettisimmillaan yritysten sukupolvenvaihdoksissa tai yrittäjän eläköitymisessä ja yrityksen myynnissä. Yrittäjän omasta yrityksestä luopuminen on pitkä prosessi ja siihen valmistautuminen olisi tärkeää aloittaa jo useita vuosia ennen varsinaista omistajan vaihdosta. Hiljaisen tiedon siirtyminen yrittäjältä työn jatkajalle on ensiarvoisen tärkeää ylisukupolvisuuden ajattelua ja yhteiskunnan tulisi olla tukemassa yritysten sujuvaa jatkuvuutta. Yhä useampi yrittäjä joutuu pohtimaan tällä hetkellä vakavasti menestyvän yrityksensä lopettamista, koska jatkajaa työlle on vaikea löytää.

Keski-Suomen Keskustanaisten mielestä ylisukupolvisuuden paras anti on käytännön työssä oppiminen. Se on myös oppijalle kannustavaa, sillä liian teoreettisuuden sijaan moni nuori kaipaa työkokemusta ja työn kautta oppimista. Oppisopimuskoulutusta kehittämällä yritysmaailman tarpeisiin ja erityisesti sukupolvenvaihdostilanteisiin, saamme ylisukupolvisuuden käytäntöön ja toivottavasti yhä useamman nuoren tuuliajolta takaisin mukaan yhteiskuntaan ja työelämään, hyvinvoivaa Suomea rakentamaan!

Keski-Suomen Keskustanaisten johtokunta 17.4.2013

Peruskoulusta yleissivistystä?

Oppiiko alakoulussa lukemaan, tuntemaan käytöstavat ja kellon? Entä oppiiko yläkoulussa ajattelemaan itsenäisesti, toimimaan ryhmän jäsenenä, kirjoittamaan ajatuksensa selvästi ja tuntemaan perusteet luonnontieteistä ja taideaineista? Mikä on se perussivistyksen taso joka jokaisella suomalaisella pitäisi olla? Nämä kysymykset eivät ole lainkaan turhia, sillä suuri osa edellä mainituista perusasioista jää usein erikoisuuksien alle. Eikä ole aivan harvinaista että yleissivistys on joskus aikuisiltakin hukassa.

Peruskoulun tarkoitus on opettaa perussivistystä ja olla turvallinen paikka oppia kansalaisuuden edellytykset.  Peruskoulussa valinnaisuuden ei pitäisi olla vielä isossa roolissa. Myöhemmillä koulutuksilla oppii kyllä syvemmin haluamistaan aineista ja aiheista. Suurissa yksiköissä turhan valinnanvapauden korostamisen alle hukataan suuri osa oppilaiden turvallisesta oppimisympäristöstä. Isoissa kouluissa oppilaiden keskinäiset ihmissuhteet eivät kehity, eikä opettajan ja oppilaan välille ehdi muodostua luotettavaa tuntemusta. Luokkakaverit saattavat olla ympäri kaupunkia ja ystävyyssuhteet eivät kehity kun heitä tavataan vain koulussa eikä pihamaalla.

Monelle aikuiselle usean tunnin työmatka ottaa koville, mutta lapsen arjessa pitkät koulukyytireitit joka aamu ja ilta hyväksytään vastaan panematta. Vaarallinen autoliikenne koulun ympärillä on myös lisääntynyt kun melkeinpä jokainen koululainen saa koulukyydin joko kunnan tarjoamana tai vanhempien kuljettamana. Arkiliikunnasta tärkein ja opettavaisin, koulumatkojen itsenäinen kulkeminen on mahdollista vain muutamalle.

Jos vaikka ala- ja yläkoulu olisivatkin omalla kylällä, viimeistään ammattikouluun tai lukioon lähdetään usein kauemmaksi. Hyvin harva 15-16 -vuotias on vielä valmis itsenäiseen elämään soluasunnossa kaukana kotoa. Lukioiden ja ammattikoulujenkeskittäminen suuriksi yksiköiksi vaarantaa nuorten suomalaisten elämän kehityspolun juuri sen herkimmässä kohdassa. Moni jää ajelehtimaan itsekseen, hukkuu kaupungin yksinäisten massaan. Tähän meillä ei ole varaa! Jokainen nuori on tärkeä ja jokaisella on annettavaa. Myös Suomella pitäisi olla siis jokaiselle nuorelleen annettavana varmuus perussivistyksestä ja turvallisesta koulutuspolusta joka auttaa selviämään niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin maailmallakin.

Keski-Suomen keskustanaisten johtokunnan kannanotto 17.1.2012

Kotikunta-maakunta mallilla kohti hyvinvoivaa Suomea

Hallituksen harharetket sosiaali- ja terveysalan, sekä kuntauudistuksen kartoilla vaativat pysäyttämistä. Nyt päätöksentekoa viedään pakottavalla valtapolitiikalla kauas suuriin keskuksiin.  Hallitus tuottaa uusia byrokratian malleja aivan kuin mallin uudistaminen tai alueiden lukumäärä sinänsä olisi itsetarkoitus. Päätavoitteena ei ole suomalaisten etu ja kansan kuunteleminen vaan vallan keskittäminen.

Keski-Suomen Keskustanaisten mielestä Suomen parhaaksi tarvitaan vakaata pitkäjänteistä linjaa, vaikkei hallitus sitä suostukaan tunnustamaan. Keskustan kotikunta-maakunta malli on mainio ja hyvin pienin hallinnollisin muutoksin toteutettava ratkaisu. Mallilla taattaisiin tasa-arvoiset palvelut tulevaisuudessa, vietäisiin taloudellista ahdinkoa pois kuntien harteilta ja tehtäisiin hallinnosta joustavampi ja mukautuvaisempi, huomioiden edelleen jokaisen kotikunnan erityispiirteet.

Kotikunta-maakunta malli ratkaisee myös sosiaali- ja terveysalan ongelmat. Kun toimeentulotuki ja omaishoidon tuki siirtyisi valtion hallinnon alaiseksi. Kela hoitaisi tukien arvioinnin ja maksamisen tasa-arvoisesti koko maan alueella. Maakunnan tason leveämmille harteille siirrettäisiin kunnilta sosiaali- ja terveyspalvelut, jolloin voitaisiin käytännössä puhua nykyisen monitahoisen (Kela, kunnat, asiakas) rahoituksen sijaan toimivasta yhtenäisestä hoitoketjusta ja kaikkien kustannuksia säästävästä yksikanavaisesta rahoituksesta.

Tässä mallissa kuntien vastuulla ei olisi sosiaali- ja terveysasioita, ja ne voisivat keskittyä entistä paremmin lähipalvelujen asiantuntemukseen: perusopetuksen, päivähoidon, nuorisotyön, elinkeinopolitiikan ja kaavoitusratkaisujen hoitamiseen.

Hallituksen on aika niellä ylpeytensä ja nähdä Suomen kuntien monet hyvät puolet. Kiristyksen sijaan kuntia tulisi auttaa nousemaan ahdingosta ja luomaan Suomeen hyvinvointia, työtä ja turvallisuutta.

Keski-Suomen Keskustanaisten johtokunnan kannanotto 26.3.2013

Köyhyys koskettaa

Niin sanotussa hyvinvointivaltiossamme eivät asiat ole pintaraapaisun alla niinkään hyvin. Köyhyys tuntuu ja näkyy keskellämme leipäjonoina, risaisina vaatteina ja lannistuneina katseina. Varattomuus syrjäyttää yhteiskunnasta, sillä rahaa tarvitaan matkustamiseen, pääsylippuihin ja palveluihin. Kierre ruokkii itseään ja syrjäytyneen varattoman henkilön on miltei mahdotonta nostaa itse itseään takaisin ihmisarvoiseen elämään. Juuri kaikkein köyhimmille tulisi antaa tukea ja rahallista apua. Nykyisen hallituksen tekemällä ansiosidonnaisen päivärahan nostolla viedään varoja pois kaikkein eniten apua tarvitsevilta.

Varattomuuden lisäksi toinen köyhyyden lajeista on huolestuttavassa kasvussa. Henkinen ja sivistyksellinen köyhyys tulvii keskellämme niin että nilkat kastuvat. Esimerkiksi kirjastojen toimipisteet katoavat ja kävijämäärät hupenevat. Laatujournalismin sijaan uutiset luetaan netistä vain otsikkotasolla ja illan tv-uutisetkin keskittyvät enemmän pörssikursseihin ja maapallon toisen puolen asioihin kuin oman yhteiskuntamme polttaviin kysymyksiin. Valmiiksi nauretun ja ajatellun viihteen lisäksi yhteiskunnassamme täytyy arvostaa myös ajattelun pääomaa ja näkökulmien rikkautta.

Sivistys on katoava kansanperinne, jonka pelastamiseksi tarvitaan aito kansanliike. Keskustanaisten vuoden 2012 valtakunnallinen teemavuosi nostaa keskustelun alle köyhyyden monia muotoja yhteiskunnassamme. Tarkoituksena on herätellä ihmisiä ymmärtämään sydämen sivistyksen rikkaus ja sen mukanaan tuoma vastuu itsestä ja muista yhteiskuntamme jäsenistä. Keskustanaiset haastavat jokaisen mukaan köyhyyden poistoon: suosittele hyvää kirjaa, ota mukaan museoon, haasta väittelyyn tai pohtikaa yhdessä ratkaisua maailman tai lähipalveluiden pelastamiseksi. Rikastuttakaamme toinen toistemme elämää!

Keski-Suomen Keskustanaisten vuosikokouksen kannanotto 22.4.2012

Hallituksen alkoholipolitiikka: kohti kotikäytön kannustamista?

Sisäasiainministeri Päivi Räsäsen kannanotto ravintoloiden anniskeluajan lyhentämiseksi on herättänyt paljon keskustelua. Huoli ravintola-alan työpaikkojen menetyksestä on todellinen, samoin todellista on myös huoli suomalaisten kansanterveydestä sekä poliisien tehtävien määrästä.

Alkoholin anniskeluajan leikkaaminen tuskin toisi tavoiteltua vaikutusta. Yöelämää viettävät viihtyisivät vain paremmin yksityisissä tiloissa, joissa juomat ovat halvempia, valvonta on heikompaa, vaikutukset juhlijoiden läheisiin suurempia ja ovet auki tarvittaessa vaikka vuorokauden ympäri. Tämä tuskin on Päivi Räsäsen tavoite.

Kotioloissa juominen ei ole kiellettyä, mutta sen ei pitäisi olla kannustettavaakaan. Häiriöt naapureille, seuraukset lapsille ja muille sivullisille sekä juopumuksesta aiheutuneet vaaratilanteet ovat kaikki seikkoja jotka uudistuksen jälkeen ovat vaarassa lisääntyä.

Keski-Suomen Keskustanaiset kannattavat sivistynyttä alkoholipolitiikkaa, jossa koti on kaikille sen asukkaille turvallinen paikka. Alkoholiveron korotus ja vastuu toinen toisestamme ovat avainasioita alkoholin haittojen vähentämisessä yhteiskunnassamme.

Keski-Suomen Keskustanaisten johtokunnan kannanotto 1.3.2012