Palkkatasa-arvokeskustelu syyllistää perheitä ja naisia
Naisten palkka on keskimäärin 83,3 prosenttia miesten palkasta. Naisten palkanmaksu päättyy tänä vuonna laskennallisesti 1. marraskuuta eli naiset työskentelevät loppuvuoden palkatta.
Palkkatasa-arvokeskustelu on Keski-Suomen Keskustanaisten mielestä usein perheitä ja naisia syyllistävää. Palkkatasa-arvon esteeksi nostetaan yleensä vain perhevapaat ja kotihoidontuki.
Työelämän tasa-arvo lähtee Keski-Suomen Keskustanaisten mielestä ennen kaikkea työelämän murroksen ymmärtämisestä. Täysiaikaisen palkkatyön kuukausipalkan vertaaminen sukupuolten kesken ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta.
Palkkatasa-arvosta puhuttaessa tulee ottaa huomioon työelämän muutokset: kokopäiväinen palkkatyö ei ole enää työelämän normi. Vakituiset työsuhteet on korvattu eri mittaisilla projekteilla ja lyhyillä tai osa-aikaisilla työsuhteilla. Työtä tehdään nykyään epäsäännöllisiin aikoihin ja vaihtuvissa paikoissa.
Samaan aikaan vapaa-aika ja lähimmäisistä huolen pitäminen ovat nostaneet suomalaisten arvobarometreissä jatkuvasti arvostustaan työn ja tasa-arvon kustannuksella. Esimerkiksi vanhempainvapaa voi toimia äidin tai isän hengähdystaukona hektisestä työelämästä. Perheiden valintoja ei tulisi kyseenalaistaa tai pakottaa samaan muottiin, kuten subjektiivisen päivähoito-keskustelun osalta on käynyt.
Taloudellisesti vaikeina aikoina on erityisen tärkeää miettiä ratkaisuja epäkohtien toteamisen ja syyllistämisen sijaan sekä seurata palkkatasa-arvon sijasta naisten ja miesten välisen taloudellisen tasa-arvon kehitystä. Esimerkiksi kotihoidon tuen lakkauttamisen sijaan tulisi puhua siitä, miten kotona lasta hoitavat saataisiin eläkevakuuttamisen piiriin.
Rakentamislupakäytännöillä ohjataan yhteisöllisyyttä ja ihmisten elämänlaatua
Kuntien rakennuslupapäätöksissä tulee huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Tälle on tarvetta erityisesti maaseudulla ja haja-asutusalueilla, jotka eivät ole kaavan tai osayleiskaavan parissa, ja jossa palvelut ovat kaukana.
Esimerkiksi Jyväskylässä on viime vuosina evätty rakennuslupia, jossa maalaistalon pihapiiriin olisi haluttu rakentaa toinen omakotitalo suvun vanhemmille. Rakennusluvan eväämisen perusteena on ollut vähintään 2 hehtaarin kokoinen tonttivaatimus.
Keski-Suomen Keskustanaiset ovat monisukupolvisen rakentamisen ja yhteisöllisyyden kannattajia. Monisukupolvinen rakentaminen mahdollistaa eri sukupolvien luontevan rinnakkaiselon, huolenpitämisen vanhuksista, lastenhoitoavun ja omaishoidon kenenkään itsenäisyyttä tai omaa elämänpiiriä loukkaamatta. Kunnille tämä on myös kustannuskysymys väestön ikääntyessä. Erityisesti vietettäessä maaseudun naisten päivää lokakuun 15.pv haluaa Keskustanaiset korostaa edellä mainittujen asioiden tärkeyttä haja-asutusalueiden naisille.
Kaavoituksen normit eivät saa Keski-Suomen Keskustanaisten mielestä rajoittaa ihmisten luontevaa yhteisöllisyyttä eivätkä huolenpitoa lähimmäisistä. Kaavoituksella pystytään ohjaamaan monisukupolvista rakentamista, jos siihen on kuntapäättäjillä vahva tahtotila.
Keski-Suomen Keskustanaiset toivovat, että monisukupolvinen rakentaminen sallitaan uudessa, valmisteilla olevassa Jyväskylän rakennusjärjestyksessä.
Tuemme kansanedustaja Anne Kalmaria Keskustan varapuheejohtajaksi!
Tuemme kansanedustaja Anne Kalmaria keskustan varapuheenjohtajaksi. Anne on tehnyt merkityksellistä työtä naisille tärkeiden asioiden hyväksi.
Olemme iloisia siitä, että äitiyden kustannuksia työnantajalle on luvattu tasata. Samoin perheille annettavia kotipalveluita parannetaan eli autetaan väsyneitä vanhempia. Nämä molemmat asiat ovat usein toistuneet Annen puheissa ja tiedämme, että hän on ollut osaltaan niihin vaikuttamassa. Kalmari on toiminut sijaisäitinä ja ymmärtää hyvin, kuinka kallisarvoista on, että perhehoitoa eli sijaislasten ja vanhusten kotona tapahtuvaa hoitoa tuetaan lisää. Haluamme, että Keskustan johtoon nousee henkilö, joka osaltaan auttaa varmistamaan nämä meille painoarvoltaan suuret asiat.
Keskusta tarvitsee jatkossakin oikeudentuntoa puoluejohtoon. Tarvittavien säästöjen tulee tapahtua mahdollisimman pitkälle niin, että kaikkein köyhimmiltä ei leikata. Anne on syntyisin vaatimattomista oloista ja heikomman asiat koskettavat häntä syvästi. Annelle politiikka ei koskaan ole ollut markkinatalouden jatke, vaan tasaava hyvinvoinnin turva.
Anne Kalmari on tehnyt pitkään vaikuttavaa työtä suomalaisen ruuan puolustajana. Hän on vaikuttanut siihen, että lähiruokaa arvostetaan läpi Suomen. Eduskunnan ruokaryhmän puheenjohtajana toimiva Kalmari on kiertänyt puhumassa kotimaisten julkisten ruokahankintojen lisäämiseksi ja asia on edennyt hyvin jo käytännön tasolle. Haluamme, että lapsemmekin saavat tulevaisuudessa puhdasta ja turvallista ruokaa.
Uskomme, että vastuullisella yrittäjyydellä voimme auttaa Suomea nousuun. Maatilayrittäjätaustainen Anne on tehnyt tarmokasta työtä erilaisten pienyritysten hyväksi, sillä juuri sinne työpaikat syntyvät.
Olemme oppineet tuntemaan Annen joukkuepelaajana, joka puhaltaa yhteiseen hiileen. Sosiaalisena ja helposti lähestyttävänä ihmisenä hän luo matalan kynnyksen politiikkaan ja iloa yhteisiin tapahtumiin.
Näiden asioiden vuoksi Keskustanaisten Keski-Suomen piiri kannattaa Anne Kalmaria Keskustan varapuheenjohtajaksi. Kannatathan sinäkin!
Keski-Suomen Keskustanaisten vuosikokouksen kannanotto 26.4.2016
Keski-Suomen tavoitteeksi jätteiden 100% lajittelu ja hyötykäyttö!
Keski-Suomen Keskustanaiset toivovat Keski-Suomen maakunnan ottavan esimerkilliseksi tavoitteeksi jätteiden 100% lajittelun ja hyötykäytön. Keski-Suomen kehittäminen kierrätyksen mallimaakuntana kertoisi arvostamastamme puhtaasta tulevaisuudesta. Lisäksi tavoite antaisi virtaa ja mahdollisuuden investointeihin kierrätyksen ja hyötykäytön parissa toimiville vanhoille ja uusille yrityksille.
Jätemateriaalien hyötykäytön kustannussäästöistä ja ympäristövaikutuksista pääsisivät nauttimaan kaikki keskisuomalaiset. Kaasun hyödyntäminen kaukolämpönä ja autojen biopolttoaineena, kierrätyksen asteen nostaminen ja materiaalien hyöty- ja uudelleenkäytön lisääminen ovat kaikki tekoja yhteisen hyvän eteen. Jätteiden maahan hautaamisen sijaan niiden tehokas hyödyntäminen energiantuotannossa olisi myös varmasti kaikkien etu. Esimerkiksi Rauhanlahden voimalaitoksen uusiminen teknologian mahdollisuuksien mukaan jätteitä hyödyntäväksi laitokseksi olisi investointi maakunnan puhtauden puolesta.
Kaikkein tärkein työ tehdään kuitenkin kierrätyskasvatuksessa ja jätemäärien vähentämisessä. Monet tavarat ja elintarvikkeet pakataan liian monen muovin alle ja tuodaan kaukaa, jopa toiselta puolen maapalloa, vain pian roskiin heitettäväksi. Jätemäärää saadaan vähennettyä, kun uutta ostetaan vain tarpeeseen ja turhien hankintojen sijaan panostetaan laadukkaisiin ja kestäviin tuotteisiin. Paras tavoite on luoda nyt ja tuleville sukupolville luonnonvaroja säästävä, kierrätystä korostava ja jätteidenlajittelun ja hyötykäytön omaava toimintakulttuuri.
Keski-Suomen Keskustanaisten johtokunnan kannanotto 16.8.2013